Kirjoituskutsu  – OPETUS, DIDAKTIIKKA JA PEDAGOGIIKKA SAAMENMAALLA

Jatkuva kirjoituskutsu teemanumeroon, joka käsittelee didaktiikkaa ja opetusta saamenmaalla eri näkökulmista. Erityinen paino on kielen ja kulttuurin opetuksessa, sen malleissa, tapahtumatutkimuksessa, kouluilla käynnissä olevissa projekteissa, opetusmateriaaleissa ja muissa didaktiikkaan liittyvissä kysymyksissä. Didaktiikalla tarkoitetaan tässä yhteydessä laajempaa opetuksen käsitettä, joka tarkasteleen opetuksen MITÄ, MIKSI ja MITEN kysymyksiä. Toivomme mukaan sekä kielenopetusta käsitteleviä artikkeleita, mutta myös kulttuurinopetusta ja muun ainesisällön opetusta käsitteleviä artikkeleita. Teksteissä voi olla keskiössä saamenkieli ja sen opetus, saamenkielellä tapahtuva opetus tai opetus, joka käsittelee saamelaisia sisältöjä esim. enemmistökouluissa, päiväkodeissa, korkean asteen oppilaitoksissa tai esim. ammattikouluissa. Tutkimusseura kutsuu mukaan tieteellisiä artikkeleita, jotka käyvät läpi vertaisarvostelun, ja sen lisäksi vapaalla tyylillä kirjoitettuja blogitekstejä, joiden muoto on vapaampi ja jotka eivät joudu vertaisarvosteltaviksi. Teemanumeron artikkelit julkaistaan sitä mukaa kun artikkeleita valmistuu. Mahdollisia aiheita numeroon:

• kielenopetuksen malleja ja käytäntöjä – mallar och praktiker i språkundervisning
• kulttuurinopetuksen malleja ja käytäntöjä – mallar och praktiker i kulturundervisning
• tapaustutkimus kouluilla (esim. kielikylyt ja kauko-opetus) – fallstudier i skolan (t.ex. språkbad och fjärrundervisning)
• opettajien kokemukset – lärarnas upplevelser
• oppilaiden kokemukset – elevernas/studenternas upplevelser
• hyviä ja huonompia työtapoja  – bra och sämre arbetssätt
• uusia malleja – nya modeller
• alkuperäiskansan didaktiikka saamelaiskouluissa/ saamelaisdidaktiikka enemmistökouluissa – urfolksdidaktik i sameskolan/ samisk didaktik i majoritetsskolan
• tai muita didaktiikan alalle kohdistuvia ajankohtaisia aiheita – eller andra aktuella ämnen.

Erikoisnumerosta vastaa Hanna Outakoski. Lähetäthän abstraktisi pikimmiten osoitteeseen hanna.outakoski@umu.se. Abstraktisi tulee olla 100-150 sanaa pitkä ja laita sähköpostin otsikoksi Dutkansearvi. Kirjoita yhteystietosi myös abstraktin yläreunaan: kirjoittaja(t), instituutio / osasto / yliopisto / laitos ja oma sähköpostiosoitteesi.

Saat ilmoituksen abstraktin hyväksynnästä muutaman viikon sisällä. Abstraktin voi kirjoittaa millä tahansa saamenkielellä, suomeksi, englanniksi, ruotsiksi tai norjaksi. Lopullinen artikkelisi on mielellään kirjoitettu saameksi, mutta tarpeen tullen voimme ottaa vastaan tekstejä myös muilla kielillä. Saamen suosimisen syynä on se, että didaktiikasta on tähän asti kirjoitettu hyvin vähän saameksi, ja julkaisumme haluaa vahvistaa saamenkielistä julkaisua erityisesti tällä alalla. Kirjoittajat huolehtivat kirjoitusasun oikeellisuudesta itse ennenkuin artikkeli lähtee vertaisarviointiin tai blogi julkaistaan. Lehden päätoimittaja tarkistaa toki tieteellisten artikkeleiden kirjoitusasun vielä ennen vertaisarviointiin lähtöä, jotta se vastaa tieteellisen julkaisun kielitasoa. Katso lisätietoja muodollisista tyyliseikoista tutkimusseuran sivustoilta. Valmiit artikkelit ja blogit lähetetään ylläolevaan osoitteeseen.

Kort på svenska: Vi letar efter skribenter till ett temanummer om didaktiska modeller, praktiker och andra ämnen som rör lärarens/elevens skolvardag i Sápmi. Didaktiken hör nära ihop med pedagogiken men fokus ligger på undervisningens VAD, VARFÖR och HUR frågorna. Dutkansearvi har egen tidsskrift som ger ut vetenskapliga artiklar på samiska språk och nu har det äntligen kommit dags att lyfta didaktiken som ett viktigt ämne i Sápmi och i den samiska skolvärlden. Hanna Outakoski är redaktör för det här temanumret som kommer att ge ut artiklar på rullande schema i den takt som artiklar blir klara för publikation. Vi bjuder också in skribenter som hellre vill skriva blogginlägg. Bloggarna kommer inte att granskas som vetenskapliga texter och kan därför vara skrivna på ett mycket friare sätt. Sprid gärna detta till sådana människor som ni anser borde skriva i denna tidsskrift och just i det här temanumret.

Skicka in ditt abstrakt till hanna.outakoski@umu.se . Abstraktet får skrivas på något samiskt språk, finska, svenska, norska eller engelska. Du får ett meddelande om potentiellt godkännande inom några veckor. Den slutgiltiga artikeln ska dock helst vara skriven på något samiskt språk eftersom vi vill öka publicering på samiska inom just didaktiken – vi kan göra undantag om du saknar tillräckliga skriftliga kunskaper i samiska. Du ser själv till att språkgranska din artikel innan den skickas till granskning (peer-review). Jag hoppas på att vi snart ska kunna ge ut första artiklarna i ett temaummer om didaktik i Sápmi. Följ med på denna resa!

Saamen kielen ja kulttuurin tutkimusseura kutsuu kirjoittamaan tieteellisiä artikkeleita eri teemoilta. Artikkelit kootaan teemanumeroittain ja julkaistaan sitä mukaa, kun ne valmistuvat. Mahdollisia tutkimusalueita ja teemoja ovat esimerkiksi seuraavat aiheet:

• Eamiálbmotdutkamuš – Alkuperäiskansantutkimus – Indigenous research
• Gielladieđa – Kielitiede – Linguistics
• Sosiolingvistihkka ja giellakontávttat – Sosiolingvistiikka ja kielikontaktit – Sociolinguistics and language contacts
• Oahpahus – Opetus – Teaching (Huomaa, että tähän teemanumeroon etsitään artikkeleita juuri nyt!)
• Eamiálbmotetihkka – Alkuperäiskansojen etiikka – Indigenous ethics
• Sámegielaid ealáskahttin – Saamenkielten revitalisaatio – Revitalization of Sámi languages
• Sámi giellahistorjá – Saamen kielihistoria – Sámi language history

Tämän lisäksi voit myös itse ehdottaa uutta teemanumeroa tai teemaa, joka liittyy saamelaisten elämään, kieliin, kulttuuriin, historiaan tai muihin elämän ja yhteisön osa-alueisiin.

Tieteellisten artikkeleiden muotoa varten löydät ohjeita sivustoiltamme. Tieteelliset artikkelit lähetetään vertaisarvosteluun. Huomaathan, että erityisesti opetusta koskevia artikkeleita varten sivuiltamme löytyy juuri nyt erillinen jatkuva kirjoituskutsu, jossa on selitetty vielä tarkemmin, millaisia artikkeleita ja blogeja teemasta toivotaan julkaistaviksi.

Tieteellisten artikkeleiden lisäksi kutsumme ihmisiä kirjoittamaan blogikirjoituksia saameksi. Blogikirjoitusten ulkoasu on vapaampi kuin tieteellisten artikkeleiden, eikä niitä lähetetä vertaisarvosteluun. Blogeissa saa mielellään käyttää kuvallista materiaalia, johon kirjoittajalla on tarvittavat oikeudet. Juuri nyt etsimme erityisesti blogeja, jotka koskevat opetusta saamenmaalla.

Terveisin/ Saamen kielen ja kulttuurin tutkimusseuran julkaisujen toimituskunta

Dutkansearvvi dieđalaš áigečála DEC 2019

(Journal of Sámi Language and Culture Research Association)

Call for articles

Special Issue: Theorising Indigenous Knowledges

Pirjo Kristiina Virtanen & Irja Seurujärvi-Kari (eds.)

Indigenous studies is based on indigenous philosophies and ways of knowing. How indigenous knowledge is produced, regenerated, and lived still requires considerable research. Indigenous knowledges are materialised and expressed in arts, craftworks, stories, cultural landscapes, resource management, livelihoods, place names, governance, social organization, spirituality, and healing, as well as crucially embedded in indigenous languages. Consequently, Indigenous knowledges are not only validated by taking a written form, but are evident and revealed in diverse practices and ways of communication.

This special issue calls for contributions that critically address Indigenous knowledges, theorising them using indigenous concepts. Contributions can deal with case-studies as well as practical models of traditional learning and teaching. They can also address methodological issues concerned with how to study indigenous knowledge, or ethical questions, such as what kind of knowledge can be shared and what should remain inside the communities. The common ground of this issue is the celebration of epistemological pluralism, beyond generalizations about indigenous knowledge in the singular. The articles can be written in English or any of the Sámi languages.

Deadline for receipt of abstracts: 29th March, 2019

Deadline for article manuscripts: September 15, 2019

(see submission guidelines http://dutkansearvi.fi/kirjoittajille/)

Blind peer review period: September-October 2019

Date of publication: December 2019

If you have any queries please special issue editors:

pirjo.virtanen@helsinki.fi, irja.seurujarvi@gmail.com

**********

Davvisámegillii/In North Sámi

Álgoálbmotdieđu teoretiseren

Álgoálbmotdutkan vuođđuduvvá álgoálbmotfilosofiijaide ja -diehtinvugiide. Mo álgoálbmotdiehtu buvttaduvvo, ođasmahtto ja vásihuvvo, gáibida velá ollu dutkama. Álgoálbmotdieđut ollašuvvet ja albmanit dáidagis, duojis, muitalusain, kulturbirrasiin, luonddu riggodagaid hálddašeamis, ealáhusain, báikenamain, hálddahusas, sosiála organisašuvnnas, vuoiŋŋalašvuođas ja dálkkodeamis. Juo álgoálbmogiid gielat sisdollet dáid dieđuid. Dan sivas álgoálbmotdieđut eai leat dušše duođaštuvvon beaktilin go geavahuvvojit čálalaš gielas, muhto leat lunddolaččat ja rahpasit sierralágan geavadagain ja gulahallanvugiin.

Dát erenoamáš nummir bovde dutkiid čállosiid, mat kritihkalaččat gieđahallet álgoálbmotdieđuid ja teoretiserejit daid dieđuid geavahemiiin álgoálbmotdoahpagiid. Čállosat sáhttet gieđahallat dáhpáhusdutkamušaid (eŋgelasgillii case-studies) sihke praktihkalaš málliid árbevirolaš oahppamis ja oahpaheamis. Dat sáhttet maid gieđahallat metodologalaš áššiid. Mo dutkat álgoálbmotdieđu dahje suokkardallat etihkalaš gažaldagaid, dakkár áššiid go makkár dieđu lea vejolaš juogadallat ja makkár diehtu galgá báhcit servodaga sisa? Dán áigečállaga nummara oktasaš vuođđun lea epistemologalaš pluralismma ávvudeapmi, almmá essentialiserama álgoálbmotdieđu. Artihkkaliid sáhttá čállit eŋgelasgillii dahje man beare sámegillii.

**********

Anarâškielân / In Anár Sámi

Algâaalmugtiđu teoretisistem

Algâaalmugtutkâm vuáđuduvá algâaalmugfilosofiaid já -tiätuvuovvijd. Algâaalmugij tiettim já máátu pyevtittem, uđâsmittem já feerim väätih vala ennuv tutkâm. Algâaalmugij tiettim já máttu olášuveh já almoneh taaiđân, tyeijin, muštâlusâin, kulttuurpirrâsijn, luánduriggoduvâi haaldâšmist, iäláttâsâin, päikkinoomâin, haldâttuvâst, sosial ornijduumeest, vuoiŋâlâšvuođâst já pyeredemvuovijn, já toh láá čovgâdávt čonnâsâm algâaalmugkieláid. Tondiet algâaalmugij tiettim já máttu láá čaittum pehtilin kirjálâš kiävtust, já toh tiättojeh já kulostuveh jieškote-uvlágán vuáválâšvuođâin já kommunikistemvuovijn.

Mij povdip taan spesialnumerân čalluid, moh kyeskih kriittisávt algâaalmugij tiettim já teoretisisteh toid kevttimáin algâaalmugtuáváduvâid. Čalluuh pyehtih kieđâvuššâđ tábáhtustutkâmušâid (eŋg. case-studies) sehe keevâtlâš ärbivuáválâš oppâm- já máttááttemmaalijd. Toh pyehtih še kieđâvuššâđ metodologilâš aašijd, tegu maht tutkâđ algâaalmugij tiettim já máátu teikâ eettisâš koččâmušâid, já meiddei om. maggaar tiettim já máátu lii máhđulâš jyehiđ já maggaar tiettim já máttu kalga vist pääcciđ siärváduv siskiibel. Taam äigičalluu nummeer ohtâsâš vuáđđun lii epistemologilâš pluralism juhlom, algâaalmugij tiettim já mättim essentialisthánnáá. Artikkâlijd puáhtá čäälliđ eŋgâlâškielân teikâ mon peri sämikielân.

**********

Nuõrttsää’mǩi’lle / In Skolt Sámi

Alggmeerteâđ teoretisâ´sttem

Alggmeertuʹtǩǩummužvuâđđan lie alggmeerfilosofia di -tieʹttemvueʹjj. Mäʹhtt alggmeerteâđ puuʹt’tet, oođeet da jieʹllet, tõt ij leäkku veâl dovoʹlna tuʹtǩǩummu. Alggmeerteâđ materialâsttje di očndâʹtte čeäppõõzzâst, ǩiõtt-tuâjast, mainnsin, kulttuurpirrõõzzin, luâttreeʹǧǧesvuõđi vaaldšummšest, jieʹllemvuõʹjjin, päiʹǩǩnõõmin, valdšmest, sosiaal’laž organisaatiost, jiõggsažvuõđâst di talkstõõllmõõžžâst, di tõk lie čougg čõnnum  alggmeer ǩiõlid še. Tõn määiʹnest alggmeerteâđ jiâ leäkku validõsttum pâi ǩeerjlaž ååʹblǩest, peʹce liâ vueiʹnnemnalla di eʹtte määŋg naaʹlin di saakkummušvuõʹjjin.

Tät spesiaalnââmrest tuʹtǩǩeei vueiʹtte õlmstâʹtted ǩeeʹrjtõõzzid, mõõk kriittlânji ǩiõtt’tâʹlle alggmeerteâđaid di teoretisâʹstte tõid ââʹneeʹl alggmeerteâđfiʹttõõzzid. Ǩeeʹrjtõõzz vueiʹtte leeʹd case study -tuʹtǩǩõõzz leʹbe praktiikklaž maall äʹrbbvuõđlaž mättjummšest di mätt’tummšest. Tõk vueiʹtte ǩiõtt’tõõllâd metodolooglaž aaʹššid še, nuʹt go mäʹhtt âlgg tuʹtǩǩeed alggmeerteâđaid di ǩiõtt’tõõllâd eettlaž kõõččmõõžžid, håʹt mâka måkam teâđaid vuäitt jueʹǩǩed di måkam teâtt âlgg põõššâd meer seʹst? Tään nââmar õhttsaž vuâđđan lij epistemolooglaž pluraliism ââʹlummuš essentialisâʹsttǩâni alggmeerteâđ. Artikkeeʹlid vuäitt ǩeeʹrjted eŋgglõsǩiõʹlle leʹbe säämas.

Tutkimusseuran tieteellisen julkaisun ”Dutkansearvvi dieđalaš áigečála” toisen numeron (2/2018) aikataulu:

 Abstraktien ja ensimmäisten tekstien vastaanottaminen:

20.3. – 30.5.18 välillä.

Tekstien vertaisarviointi:

1.6.-15.9.18 

Kommentit kirjoittajille 16.9.

Tekstien päivittäminen 15.10. mennessä.

 Toimittajien työ marraskuussa 2018.

 Tieteellisen julkaisun julkistaminen joulukuussa 2018.

Kirjoittajille kirjoitusohjeet:

http://dutkansearvi.fi/tieteellinen-julkaisu/verkkolehti/kirjoittajille/.

Tervetuloa kirjoittajaksi!

Lisätietoa:

Marja-Liisa Olthuis

marja-liisa.olthuis@oulu.fi

Irja Seurujärvi-Kari                                                          

irja.seurujarvi@gmail.com

Dutkansearvin vuosikokous pidetään ti 16.4. klo 17- Unioninkatu 40 A, 4.krs. HY kahvihuoneessa.

Tervetuloa!

Buorit olbmot/Hyvät lukijat

Ohessa tietoa saamen kielten ja muiden vähemmistökielten tilasta Ruotsissa vuonna 2017 ilmestyneessä selvityksessä:

http://www.regeringen.se/rattsdokument/statens-offentliga-utredningar/2017/11/sou-201791/​

Ansvarig: Regeringen, Utbildningsdepartementet

Alla elever i Sverige har enligt skollagen rätt till en likvärdig utbildning. Oavsett var eleven bor och oavsett elevens sociala och ekonomiska hemförhållanden ska utbildningen bedrivas med hög kvalitet. Utbildningen ska också kompensera för elevers olika bakgrund och andra olikartade förutsättningar. Det gäller även modersmålsundervisningen och undervisningen i och på nationella minoritetsspråk. Dessa är några av utredningens huvudförslag.

Ladda ner:

• Förbättrade möjligheter för elever att utveckla sitt nationella minoritetsspråk, SOU 2017:91 (pdf 5 MB)

Kielen ilo – Språkglädje – Giela illu – Hitruus kielâ – Ǩiõl rämm – Tšimbako loȟiba

Kotimaisten kielten keskuksen suomen kielen, ruotsin kielen, saamen kielten, romanikielen ja viittomakielten lautakuntien seminaari

torstaina 23.11. klo 13–17 Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa (Fabianinkatu 33, 4. krs)

Seminaari on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille, ja siihen on vapaa pääsy.

OHJELMA

Avaussanat, Ulla-Maija Forsberg, Kotimaisten kielten keskuksen johtaja

Satavuotias sanasampo ja tekstitehdas, Vesa Heikkinen

Suomenoppijan kokemuksia, Aleksandra Sibileva

Meningen med dialekten, Caroline Sandström

Våra älskade finlandismer, Charlotta af Hällström-Reijonen

Käsistä käsiin – 1900-luvun alun viittomat yhä käytössä, Pia Taalas ja Leena Savolainen

Stand up -komedia viittomakielellä, Janne Kankkonen ja Gavin Lilley

Kahvitauko

Kolttasaamelaiset itsenäisessä Suomessa, Pauliina Feodorof

Mo romani tsimb dziives! Eläköön romanikieli! Henry Hedman

Kysy Kotuksen kielilautakunnilta – kielilautakunnat kuultavina

Yleisön kysymyksiin vastaavat lautakuntien edustajat Jaakko Leino (suomi), Mona Forsskåhl (ruotsi), Juhana Salonen (suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli), Irja Seurujärvi-Kari (saamen kielet) ja Henry Hedman (romanikieli).

Seminaarin juontavat Pasi Heikura ja Lari Kauppinen

Seminaari on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa.

Tervetuloa!

Indigenous Peoples’ Rights to Cultural Heritage -conference 15.-16.11.2017 in the university of Helsinki

Indigenous Heritage 2017 addresses indigenous peoples’ rights to their cultural heritage from the perspective of indigenous peoples themselves as well as international and national legal frameworks. It will provide an opportunity for exchange among researchers, representatives of indigenous peoples, museums, ministries, governmental and non-governmental institutions, practitioners, and students. The keynote speakers are Rauna Kuokkanen, Research Professor of Arctic Indigenous Politics, University of Lapland, and Margaret Kovach, Associate Professor at the College of Education, University of Saskatchewan.

https://www.helsinki.fi/en/conferences/indigenous-heritage-2017

Welcome!