Muista jäsenmaksu 20 euroa ja opiskelijat 10 euroa. Maksa tälle tilille FI98 5723 0220 3848 66.

Dutkansearvi – saamen kielen ja kulttuurin tutkimusseura ja sen saamenkielinen aikakauslehti

Tämän tekstin tarkoituksena on jakaa tietoa Dutkansearvi-nimisestä Saamen kielen ja kulttuurin tutkimusseurasta, joka perustettiin 15.6.2014 Helsingissä saamelaistutkijoiden aloitteesta ja toimesta.

Dutkansearvin pääasiallisena tavoitteena on harjoittaa tieteellistä toimintaa sekä toimittaa tutkimusseuran tieteellistä julkaisua Dutkansearvvi dieđalaš áigečála (pohjoissaamea) / Tutkâmseervi tieđâlâš äigičaalâ (inarinsaamea) / Tuʹtǩǩeemsieʹbr tiõđlaž äi ́ǧǧpââ ́jjlõstt (koltansaamea). Suomessa ei oltu julkaistu yhtään saamenkielistä tieteellistä julkaisua ennen Dutkansearvin aikakauslehden ensimmäistä julkaisua vuonna 2018. Siten seuran julkaisutoiminta on paikannut tämän puutteen Suomessa. Aikakauslehti julkaistaan digitaalisena, http://dutkansearvi.fi/tieteellinen-julkaisu/ Dutkansearvin ensisijaisena pyrkimyksenä on lisätä saamen kielten kirjallista käyttöä tieteessä ja edistää saamen kielten ja kulttuurin tutkimusta sekä vahvistaa saamen- ja alkuperäiskansatutkimuksen paradigmaa siten, että alkuperäiskansojen asioita tarkastellaan näiden näkökulmasta. Tavoitteena on saattaa tieteellisten tutkimusten tuottama tieto entistä paremmin vähemmistö- ja alkuperäiskansakieliyhteisöjen käyttöön ja arvioitavaksi sekä lisätä tiedeyhteisön ja saamenkielisten yhteisöjen välistä yhteistyötä. Seura korostaa vastavuoroisuutta ja yhteistyötä tutkijoiden ja tutkittavien sekä eri tutkijoiden välillä.

Seuraavaksi esittelyssä ovat Dutkansearvin tähänastiset julkaisut, niiden aiheet ja taustat:

Saamen kielten elävöittäminen ja kielen merkitys alkuperäiskansoille

Dutkansearvin aikakauslehden ensimmäisten numeroiden (2018, 1/2019) teemana on saamen kielten elävöittäminen ja lingvistiset rakenteet. Nämä artikkelit on julkaistu kolmella Suomessa puhutulla saamen kielellä, pohjois-, inarin- ja koltansaameksi. Seuran toiminta perustuu käsitykseen, jonka mukaan saamen kieliä puhuva etninen ydinjoukko on hyvin pieni, ja se tarvitsee vahvistusta sekä eri saamelaisyhteisöjen sisällä että niiden ulkopuolelta. Vähemmistökielten käyttö yli etnisten rajojen on omiaan lisäämään suvaitsevaisuutta vähemmistökielistä yhteisöä kohtaan sekä vähentämään enemmistöyhteisön tavoitteita koskevia pelkoja vähemmistöyhteisössä. Tämä myös lisää tietoa saamelaisista sekä myös suvaitsevaisuutta saamelaisia kohtaan valtaväestöjen keskuudessa. Seuran toiminnan kantavana ajatuksena oli alun perin myös vähentää erilaisia etnisiä jännitteitä. Loppujen lopuksi kyse on myös kielen siirron optimalisoinnista eli siitä, että saamen kielet siirtyisivät entistä tehokkaammin sukupolvelta toiselle ja että kielenpuhujien määrä kasvaisi ja siten kielet säilyisivät elinvoimaisina. Tässä yhteydessä pyritään hyödyntämään muiden vähemmistö- ja alkuperäiskansakielten elävöittämisestä saatuja kokemuksia esimerkiksi muiden vähemmistökansojen, Venäjän suomalais-ugrilaisten kansojen sekä eri alkuperäiskansojen parista eri puolilta maailmaa.

Kielillä on keskeinen merkitys alkuperäiskansojen, kuten muidenkin kansojen kulttuureille ja niiden suojelulle. Alkuperäiskansojen perinteisen elämäntavan, kulttuurin ja kielen välillä on kiinteä yhteys, ja sen vuoksi alkuperäiskansat kuten saamelaiset korostavat kulttuuriperinnön, arvojen ja kielen säilyttämisen ja jatkuvuuden merkitystä alkuperäiskansoille näiden hyvän elämän turvaamiseksi. Alkuperäiskansakielet ovat alkuperäiskansatiedon valtavia tiedon varastoja, joiden kautta avautuvat alkuperäiskansojen elämäntavat, luontofilosofiat, ajattelutavat ja rikas suullinen tieto. Monien alkuperäiskansojen perinteinen tieto sisältää tietoa luonnosta, elinkeinoista sekä henkisestä ja esteettisestä kulttuurista mikä sitoutuu läheisesti kieleen.

Alkuperäiskansatutkimus, alkuperäiskansatieto ja sen teoretisoiminen

Alkuperäiskansatutkimus, johon myös saamentutkimus kuuluu, on kansainvälisesti nouseva ala, joka ansaitsee enemmän näkyvyyttä ja vaikuttavuutta akateemisessa tutkimuksessa kuin tähän mennessä on tapahtunut. Sillä ei ole samanlaista arvostettua akateemista asemaa kuin muilla tieteen aloilla, ainakaan Suomessa. Tällainen aliarvostettu asema akatemiassa voi johtua myös siitä, että tällä tieteenalalla, kuten muilla tieteenaloilla, ei ole ollut Suomessa omaa vertaisarvioitua aikakauslehteä ennen Dutkansearvin julkaisua, joka on pääasiallisesti saamenkielinen. Toisaalta jo 1960-luvun lopusta asti on maailmalla järjestetty alkuperäiskansojen tiedesymposiumeja, ja muun muassa vuonna 1968 perustettu IWGIA (suomeksi Alkuperäiskansojen kansainvälisten asioiden työryhmä) on julkaissut samannimistä tieteellistä aikakauslehteä. Nykyään alkuperäiskansojen keskuudessa arvostettu alkuperäiskansatutkimuksen aikakauslehti on Aotearossa eli Uudessa Seelannissa julkaistu AlterNative. Valitettavasti näitä aikakauslehtiä ei hyvin tunneta ja siksi niiden teksteihin myös harvoin viitataan.

Dutkansearvin vuoden 2019 toisen numeron Theorizing Indigenous Knowledge(s) aiheena on globaali alkuperäiskansatutkimus, alkuperäiskansatieto ja sen teoretisoiminen, ja sen artikkelien kirjoittajat ovat eri puolilta maailmaa, ja sen vuoksi erikoisnumeron kielenä käytetään englantia. Alkuperäiskansatutkimuksessa on tarpeen käydä jatkuvaa dialogia vallitsevan perinteisen länsimaisen tieteen ja tutkimuksen kanssa ja pyrkiä siten välttämään turhaa vastakkainasettelua ja toiseuden representaatioita. Jos englannin käyttäminen edistää vastavuoroisuutta ja yhteistyötä eri tutkijoiden ja tutkimusalojen välillä, englantia tulee voida silloin käyttää. Tämän englanninkielisen erikoisnumeron artikkelit perustuvat tapaustutkimuksiin, joissa käsitellään metodologisia ja eettisiä kysymyksiä, kuten miten tutkia alkuperäiskansatietoa tieteellisesti eettisin perustein, minkälaista tietoa voidaan jakaa vai onko sellaista tietoa, joka kuuluu vain yhteisölle ja yhteisön sisälle. Niissä käsitellään, miten tutkijan tulee harjoittaa itse-reflektiota ja oltava tietoinen omista rajoituksistaan ja siitä positiosta, josta käsin asioita pohtii. Tämä koskee tietenkin kaikkea tieteellistä tutkimusta. Olkoon tutkija kulttuurin sisä- tai ulkopuolinen hänen on tärkeää olla tietoinen roolistaan erilaisten representaatioiden ja tulkintojen esittäjänä. Alkuperäiskansatutkimuksessa on ensisijaisesti kysymys siitä, että alkuperäiskansojen kysymyksiä tarkastellaan yhteisölähtöisesti ja kollaboratiivisesti.

Alkuperäiskansatutkijoiden mukaan alkuperäiskansojen tietämisen ja sen tuottamisen tavat ovat holistisia, relationaalisia, paikallisia, dynaamisia ja aikakäsitykseltään syklisiä. Tietoa ei voida kuitenkaan yksiselitteisesti määritellä alkuperäiskansaiseksi tai länsimaiseksi, vaan tulee mieluummin ymmärtää vallitsevia valtasuhteita sekä eri tietojärjestelmien poliittisia ja sosiaalisia konteksteja ja vaikutuksia. Monien alkuperäiskansojen perinteinen tieto on kollektiivisesti kumuloituvaa, sukupolvelta toiselle siirtyvää tietoa luonnosta, aineellisesta ja aineettomasta kulttuurista, millä kaikella on läheinen yhteys kieleen. Näin voi sanoa, että perinteinen tieto on relevantti, kun me arvostamme, käytämme ja elvytämme kieltä, joka kannattelee perinteitä ja tietoa.

Lopuksi

Dutkansearvin aikakauslehti on saavuttanut julkaisufoorumin, Jufon I luokituksen, ja sen mukaan tekstit käyvät läpi anonyymin vertaisarvioinnin. Lehden toimituskuntana toimii hallitus, ja kullakinnumerolla on omat toimittajansa. Ohjeet kirjoittajille kuten muutkin seuran toimintaan liittyvät tiedot löytyvät seuran kotisivuilta, http://dutkansearvi.fi/etusivu/ Toivomme teidän arvoisten lukijoiden kiinnostuvan julkaisusta niin, että tarjoudutte kirjoittajiksi. Saamen kielen ja kulttuurin tutkimusseura kutsuu kirjoittamaan tieteellisiä artikkeleita eri teemoilta. Artikkelit kootaan teemanumeroittain ja julkaistaan sitä mukaa, kun ne valmistuvat. Mahdollisia tutkimusalueita ja teemoja ovat esimerkiksi alkuperäiskansantutkimus, kielitiede, sosiolingvistiikka ja kielikontaktit ja saamelaiskielten revitalisaatio.

Tervetuloa myös Dutkansearvin jäseneksi.

Irja Seurujärvi-Kari, Dutkansearvin puheenjohtaja irja.seurujarvi@gmail.com

Kirjoituskutsu  – OPETUS, DIDAKTIIKKA JA PEDAGOGIIKKA SAAMENMAALLA

Jatkuva kirjoituskutsu teemanumeroon, joka käsittelee didaktiikkaa ja opetusta saamenmaalla eri näkökulmista. Erityinen paino on kielen ja kulttuurin opetuksessa, sen malleissa, tapahtumatutkimuksessa, kouluilla käynnissä olevissa projekteissa, opetusmateriaaleissa ja muissa didaktiikkaan liittyvissä kysymyksissä. Didaktiikalla tarkoitetaan tässä yhteydessä laajempaa opetuksen käsitettä, joka tarkasteleen opetuksen MITÄ, MIKSI ja MITEN kysymyksiä. Toivomme mukaan sekä kielenopetusta käsitteleviä artikkeleita, mutta myös kulttuurinopetusta ja muun ainesisällön opetusta käsitteleviä artikkeleita. Teksteissä voi olla keskiössä saamenkieli ja sen opetus, saamenkielellä tapahtuva opetus tai opetus, joka käsittelee saamelaisia sisältöjä esim. enemmistökouluissa, päiväkodeissa, korkean asteen oppilaitoksissa tai esim. ammattikouluissa. Tutkimusseura kutsuu mukaan tieteellisiä artikkeleita, jotka käyvät läpi vertaisarvostelun, ja sen lisäksi vapaalla tyylillä kirjoitettuja blogitekstejä, joiden muoto on vapaampi ja jotka eivät joudu vertaisarvosteltaviksi. Teemanumeron artikkelit julkaistaan sitä mukaa kun artikkeleita valmistuu. Mahdollisia aiheita numeroon:

• kielenopetuksen malleja ja käytäntöjä – mallar och praktiker i språkundervisning
• kulttuurinopetuksen malleja ja käytäntöjä – mallar och praktiker i kulturundervisning
• tapaustutkimus kouluilla (esim. kielikylyt ja kauko-opetus) – fallstudier i skolan (t.ex. språkbad och fjärrundervisning)
• opettajien kokemukset – lärarnas upplevelser
• oppilaiden kokemukset – elevernas/studenternas upplevelser
• hyviä ja huonompia työtapoja  – bra och sämre arbetssätt
• uusia malleja – nya modeller
• alkuperäiskansan didaktiikka saamelaiskouluissa/ saamelaisdidaktiikka enemmistökouluissa – urfolksdidaktik i sameskolan/ samisk didaktik i majoritetsskolan
• tai muita didaktiikan alalle kohdistuvia ajankohtaisia aiheita – eller andra aktuella ämnen.

Erikoisnumerosta vastaa Hanna Outakoski. Lähetäthän abstraktisi pikimmiten osoitteeseen hanna.outakoski@umu.se. Abstraktisi tulee olla 100-150 sanaa pitkä ja laita sähköpostin otsikoksi Dutkansearvi. Kirjoita yhteystietosi myös abstraktin yläreunaan: kirjoittaja(t), instituutio / osasto / yliopisto / laitos ja oma sähköpostiosoitteesi.

Saat ilmoituksen abstraktin hyväksynnästä muutaman viikon sisällä. Abstraktin voi kirjoittaa millä tahansa saamenkielellä, suomeksi, englanniksi, ruotsiksi tai norjaksi. Lopullinen artikkelisi on mielellään kirjoitettu saameksi, mutta tarpeen tullen voimme ottaa vastaan tekstejä myös muilla kielillä. Saamen suosimisen syynä on se, että didaktiikasta on tähän asti kirjoitettu hyvin vähän saameksi, ja julkaisumme haluaa vahvistaa saamenkielistä julkaisua erityisesti tällä alalla. Kirjoittajat huolehtivat kirjoitusasun oikeellisuudesta itse ennenkuin artikkeli lähtee vertaisarviointiin tai blogi julkaistaan. Lehden päätoimittaja tarkistaa toki tieteellisten artikkeleiden kirjoitusasun vielä ennen vertaisarviointiin lähtöä, jotta se vastaa tieteellisen julkaisun kielitasoa. Katso lisätietoja muodollisista tyyliseikoista tutkimusseuran sivustoilta. Valmiit artikkelit ja blogit lähetetään ylläolevaan osoitteeseen.

Kort på svenska: Vi letar efter skribenter till ett temanummer om didaktiska modeller, praktiker och andra ämnen som rör lärarens/elevens skolvardag i Sápmi. Didaktiken hör nära ihop med pedagogiken men fokus ligger på undervisningens VAD, VARFÖR och HUR frågorna. Dutkansearvi har egen tidsskrift som ger ut vetenskapliga artiklar på samiska språk och nu har det äntligen kommit dags att lyfta didaktiken som ett viktigt ämne i Sápmi och i den samiska skolvärlden. Hanna Outakoski är redaktör för det här temanumret som kommer att ge ut artiklar på rullande schema i den takt som artiklar blir klara för publikation. Vi bjuder också in skribenter som hellre vill skriva blogginlägg. Bloggarna kommer inte att granskas som vetenskapliga texter och kan därför vara skrivna på ett mycket friare sätt. Sprid gärna detta till sådana människor som ni anser borde skriva i denna tidsskrift och just i det här temanumret.

Skicka in ditt abstrakt till hanna.outakoski@umu.se . Abstraktet får skrivas på något samiskt språk, finska, svenska, norska eller engelska. Du får ett meddelande om potentiellt godkännande inom några veckor. Den slutgiltiga artikeln ska dock helst vara skriven på något samiskt språk eftersom vi vill öka publicering på samiska inom just didaktiken – vi kan göra undantag om du saknar tillräckliga skriftliga kunskaper i samiska. Du ser själv till att språkgranska din artikel innan den skickas till granskning (peer-review). Jag hoppas på att vi snart ska kunna ge ut första artiklarna i ett temaummer om didaktik i Sápmi. Följ med på denna resa!

Saamen kielen ja kulttuurin tutkimusseura kutsuu kirjoittamaan tieteellisiä artikkeleita eri teemoilta. Artikkelit kootaan teemanumeroittain ja julkaistaan sitä mukaa, kun ne valmistuvat. Mahdollisia tutkimusalueita ja teemoja ovat esimerkiksi seuraavat aiheet:

• Eamiálbmotdutkamuš – Alkuperäiskansantutkimus – Indigenous research
• Gielladieđa – Kielitiede – Linguistics
• Sosiolingvistihkka ja giellakontávttat – Sosiolingvistiikka ja kielikontaktit – Sociolinguistics and language contacts
• Oahpahus – Opetus – Teaching (Huomaa, että tähän teemanumeroon etsitään artikkeleita juuri nyt!)
• Eamiálbmotetihkka – Alkuperäiskansojen etiikka – Indigenous ethics
• Sámegielaid ealáskahttin – Saamenkielten revitalisaatio – Revitalization of Sámi languages
• Sámi giellahistorjá – Saamen kielihistoria – Sámi language history

Tämän lisäksi voit myös itse ehdottaa uutta teemanumeroa tai teemaa, joka liittyy saamelaisten elämään, kieliin, kulttuuriin, historiaan tai muihin elämän ja yhteisön osa-alueisiin.

Tieteellisten artikkeleiden muotoa varten löydät ohjeita sivustoiltamme. Tieteelliset artikkelit lähetetään vertaisarvosteluun. Huomaathan, että erityisesti opetusta koskevia artikkeleita varten sivuiltamme löytyy juuri nyt erillinen jatkuva kirjoituskutsu, jossa on selitetty vielä tarkemmin, millaisia artikkeleita ja blogeja teemasta toivotaan julkaistaviksi.

Tieteellisten artikkeleiden lisäksi kutsumme ihmisiä kirjoittamaan blogikirjoituksia saameksi. Blogikirjoitusten ulkoasu on vapaampi kuin tieteellisten artikkeleiden, eikä niitä lähetetä vertaisarvosteluun. Blogeissa saa mielellään käyttää kuvallista materiaalia, johon kirjoittajalla on tarvittavat oikeudet. Juuri nyt etsimme erityisesti blogeja, jotka koskevat opetusta saamenmaalla.

Terveisin/ Saamen kielen ja kulttuurin tutkimusseuran julkaisujen toimituskunta

Dutkansearvvi dieđalaš áigečála DEC 2019

(Journal of Sámi Language and Culture Research Association)

 

Call for articles

Special Issue: Theorising Indigenous Knowledges

Pirjo Kristiina Virtanen & Irja Seurujärvi-Kari (eds.)

Indigenous studies is based on indigenous philosophies and ways of knowing. How indigenous knowledge is produced, regenerated, and lived still requires considerable research. Indigenous knowledges are materialised and expressed in arts, craftworks, stories, cultural landscapes, resource management, livelihoods, place names, governance, social organization, spirituality, and healing, as well as crucially embedded in indigenous languages. Consequently, Indigenous knowledges are not only validated by taking a written form, but are evident and revealed in diverse practices and ways of communication.

This special issue calls for contributions that critically address Indigenous knowledges, theorising them using indigenous concepts. Contributions can deal with case-studies as well as practical models of traditional learning and teaching. They can also address methodological issues concerned with how to study indigenous knowledge, or ethical questions, such as what kind of knowledge can be shared and what should remain inside the communities. The common ground of this issue is the celebration of epistemological pluralism, beyond generalizations about indigenous knowledge in the singular. The articles can be written in English or any of the Sámi languages.

 

Deadline for receipt of abstracts: 29th March, 2019

Deadline for article manuscripts: September 15, 2019

(see submission guidelines http://dutkansearvi.fi/kirjoittajille/)

Blind peer review period: September-October 2019

Date of publication: December 2019

If you have any queries please special issue editors:

pirjo.virtanen@helsinki.fi, irja.seurujarvi@gmail.com

 

**********

Davvisámegillii/In North Sámi

Álgoálbmotdieđu teoretiseren

Álgoálbmotdutkan vuođđuduvvá álgoálbmotfilosofiijaide ja -diehtinvugiide. Mo álgoálbmotdiehtu buvttaduvvo, ođasmahtto ja vásihuvvo, gáibida velá ollu dutkama. Álgoálbmotdieđut ollašuvvet ja albmanit dáidagis, duojis, muitalusain, kulturbirrasiin, luonddu riggodagaid hálddašeamis, ealáhusain, báikenamain, hálddahusas, sosiála organisašuvnnas, vuoiŋŋalašvuođas ja dálkkodeamis. Juo álgoálbmogiid gielat sisdollet dáid dieđuid. Dan sivas álgoálbmotdieđut eai leat dušše duođaštuvvon beaktilin go geavahuvvojit čálalaš gielas, muhto leat lunddolaččat ja rahpasit sierralágan geavadagain ja gulahallanvugiin.

Dát erenoamáš nummir bovde dutkiid čállosiid, mat kritihkalaččat gieđahallet álgoálbmotdieđuid ja teoretiserejit daid dieđuid geavahemiiin álgoálbmotdoahpagiid. Čállosat sáhttet gieđahallat dáhpáhusdutkamušaid (eŋgelasgillii case-studies) sihke praktihkalaš málliid árbevirolaš oahppamis ja oahpaheamis. Dat sáhttet maid gieđahallat metodologalaš áššiid. Mo dutkat álgoálbmotdieđu dahje suokkardallat etihkalaš gažaldagaid, dakkár áššiid go makkár dieđu lea vejolaš juogadallat ja makkár diehtu galgá báhcit servodaga sisa? Dán áigečállaga nummara oktasaš vuođđun lea epistemologalaš pluralismma ávvudeapmi, almmá essentialiserama álgoálbmotdieđu. Artihkkaliid sáhttá čállit eŋgelasgillii dahje man beare sámegillii.

 

**********

Anarâškielân / In Anár Sámi

Algâaalmugtiđu teoretisistem

Algâaalmugtutkâm vuáđuduvá algâaalmugfilosofiaid já -tiätuvuovvijd. Algâaalmugij tiettim já máátu pyevtittem, uđâsmittem já feerim väätih vala ennuv tutkâm. Algâaalmugij tiettim já máttu olášuveh já almoneh taaiđân, tyeijin, muštâlusâin, kulttuurpirrâsijn, luánduriggoduvâi haaldâšmist, iäláttâsâin, päikkinoomâin, haldâttuvâst, sosial ornijduumeest, vuoiŋâlâšvuođâst já pyeredemvuovijn, já toh láá čovgâdávt čonnâsâm algâaalmugkieláid. Tondiet algâaalmugij tiettim já máttu láá čaittum pehtilin kirjálâš kiävtust, já toh tiättojeh já kulostuveh jieškote-uvlágán vuáválâšvuođâin já kommunikistemvuovijn.

Mij povdip taan spesialnumerân čalluid, moh kyeskih kriittisávt algâaalmugij tiettim já teoretisisteh toid kevttimáin algâaalmugtuáváduvâid. Čalluuh pyehtih kieđâvuššâđ tábáhtustutkâmušâid (eŋg. case-studies) sehe keevâtlâš ärbivuáválâš oppâm- já máttááttemmaalijd. Toh pyehtih še kieđâvuššâđ metodologilâš aašijd, tegu maht tutkâđ algâaalmugij tiettim já máátu teikâ eettisâš koččâmušâid, já meiddei om. maggaar tiettim já máátu lii máhđulâš jyehiđ já maggaar tiettim já máttu kalga vist pääcciđ siärváduv siskiibel. Taam äigičalluu nummeer ohtâsâš vuáđđun lii epistemologilâš pluralism juhlom, algâaalmugij tiettim já mättim essentialisthánnáá. Artikkâlijd puáhtá čäälliđ eŋgâlâškielân teikâ mon peri sämikielân.

 

**********

Nuõrttsää’mǩi’lle / In Skolt Sámi

Alggmeerteâđ teoretisâ´sttem

Alggmeertuʹtǩǩummužvuâđđan lie alggmeerfilosofia di -tieʹttemvueʹjj. Mäʹhtt alggmeerteâđ puuʹt’tet, oođeet da jieʹllet, tõt ij leäkku veâl dovoʹlna tuʹtǩǩummu. Alggmeerteâđ materialâsttje di očndâʹtte čeäppõõzzâst, ǩiõtt-tuâjast, mainnsin, kulttuurpirrõõzzin, luâttreeʹǧǧesvuõđi vaaldšummšest, jieʹllemvuõʹjjin, päiʹǩǩnõõmin, valdšmest, sosiaal’laž organisaatiost, jiõggsažvuõđâst di talkstõõllmõõžžâst, di tõk lie čougg čõnnum  alggmeer ǩiõlid še. Tõn määiʹnest alggmeerteâđ jiâ leäkku validõsttum pâi ǩeerjlaž ååʹblǩest, peʹce liâ vueiʹnnemnalla di eʹtte määŋg naaʹlin di saakkummušvuõʹjjin.

Tät spesiaalnââmrest tuʹtǩǩeei vueiʹtte õlmstâʹtted ǩeeʹrjtõõzzid, mõõk kriittlânji ǩiõtt’tâʹlle alggmeerteâđaid di teoretisâʹstte tõid ââʹneeʹl alggmeerteâđfiʹttõõzzid. Ǩeeʹrjtõõzz vueiʹtte leeʹd case study -tuʹtǩǩõõzz leʹbe praktiikklaž maall äʹrbbvuõđlaž mättjummšest di mätt’tummšest. Tõk vueiʹtte ǩiõtt’tõõllâd metodolooglaž aaʹššid še, nuʹt go mäʹhtt âlgg tuʹtǩǩeed alggmeerteâđaid di ǩiõtt’tõõllâd eettlaž kõõččmõõžžid, håʹt mâka måkam teâđaid vuäitt jueʹǩǩed di måkam teâtt âlgg põõššâd meer seʹst? Tään nââmar õhttsaž vuâđđan lij epistemolooglaž pluraliism ââʹlummuš essentialisâʹsttǩâni alggmeerteâđ. Artikkeeʹlid vuäitt ǩeeʹrjted eŋgglõsǩiõʹlle leʹbe säämas.

Tutkimusseuran tieteellisen julkaisun ”Dutkansearvvi dieđalaš áigečála” toisen numeron (2/2018) aikataulu:

 Abstraktien ja ensimmäisten tekstien vastaanottaminen:

20.3. – 30.5.18 välillä.

Tekstien vertaisarviointi:

1.6.-15.9.18 

Kommentit kirjoittajille 16.9.

Tekstien päivittäminen 15.10. mennessä.

 Toimittajien työ marraskuussa 2018.

 Tieteellisen julkaisun julkistaminen joulukuussa 2018.

Kirjoittajille kirjoitusohjeet:

http://dutkansearvi.fi/tieteellinen-julkaisu/verkkolehti/kirjoittajille/.

Tervetuloa kirjoittajaksi!

Lisätietoa:

Marja-Liisa Olthuis

marja-liisa.olthuis@oulu.fi

Irja Seurujärvi-Kari                                                          

irja.seurujarvi@gmail.com

 

 

Dutkansearvin vuosikokous pidetään ti 16.4. klo 17- Unioninkatu 40 A, 4.krs. HY kahvihuoneessa.

Tervetuloa!