About dutkans

Báršši-Sámmol-Hannal

Hanna Guttorm, Sámi allaskuvla

 

Máŋggalágan sámit

 

Erohusat dávjá ovdanbuktojuvvojit dikotomalaččat dahje dihto kategoriijaid mielde. Árbevirolaš oarjemáilmmi diehtoortnega mielde erohus ipmirduvvo negatiivvalaččat dahje váilevašvuohtan veardidettiin dainna, mas dat earrána. Ná huksejuvvojit diehtu-fápmu-posišuvnnat ja “mii ja earát” -kategoriijat. Eallin lea goit máŋggabealat, ja dán albmaneamit leat mohkkái ja molsašuvvi. Erohusat leat álo máŋggaláganat ja sáhttet dasto oidnojuvvot radikálalaččat: juohkehaš lea iešguđetlágan ja dasa lassin juohkehaš rievdá olles áigi.

Pedagogihka nákkosgirjjistan dutken sohkabealerohusaid ja daid huksema skuvlla árgabeaivvis ja oahppoplánain. Lohken olu kritihkaid oarjemáilmmi filosofiijaid ja politihkaid birra. Dat sisttisdollet kritihka oarjemáilmmi diehtoortnegis ja dan viggamušain hukset rájiid olbmuid ja sierralágan albmánemiid gaskka. Nie maid áššedovdiid viggamuš diehtit ja mearridit eará olbmuid eallimiid sáhttá kritiserejuvvot. Ovdamearkka dihte gii sáhttá diehtit ja movt sáhttá diehtit earáin?

Dáid kritihkalaš teoriijaid bokte munnje šattai váttis diehtit ja čállit earáid birra. Loahpa loahpas mun čállen divttaid skuvlla árgabeivviin ja dasa lassin ráhkesvuođareivviid oahpaheddjiide, ohppiide ja lohkkiide. Dan láhkai mun dovddastin iežan posišuvnna ja dan, ahte mu diehtu lea váilevaš ja sosiálalaččat ja kultuvrralaččat huksejuvvon, iige dat lea áidna duohtavuohta.

Danin háliidivččen maid dál čállit ráhkisvuođareive. Ráhkisvuođareive lea miehtemielalaš kritihkka, inge čujut njuolgga čuolmmaide dahje váilevaš geavadagaide dahje kritisere mange doaimma, baicce vikkan hukset šaldiid ja bovdet lohkkiid ráfái ja ráhkesvuhtii.

Sáhtášiigo muitalit

viisodagaid

go juo okta sátninai

ipmirduvvo

(Áillohaš)

Mii sápmelaččat leat iešguđetláganat: Nuppit orrot sámi guovlluin, barget árbevirolaš sámi ealáhusaiguin dahje leat gávdnan dakkár ámmáhiid, gos sáhttet ovttastit árbevirolaš ja modearna doaimmaid. Nuppit fas leat ovdamearkka dihte válmmaštuvván akademalaš áššedovdiámmáhiidda. Nuppit orrot Lulli-Suomas ja barget gii gosge. Muhtimat leat fárren dahje vejolaččat juo riegádan eará guovlluin máilmmis ja de ellet nuppi ja goalmmát kultuvrraid ja gielaid siste.

Mii sápmelaččat leat iešguđetláganat: Muhtumat leat leamaš mánnávuođa rájes máŋggagielalaččat, muhtumiin lea dušše okta ruoktogiella. Oassi mis hállá muhtun sámegiela, oasis bearrašiin mánát eai leat oahppan sámegiela ovtta dahje máŋggaid sohkabuolvvaid áigge. Muhtumat leat oahppan sámegiela rávesolmmožin ja hállagoahtán dan mánáidasaset. Muhtumat hállet máŋga eará giela, muhto eai sin váhnemiid dahje máttarváhnemiid giela.

Váikko mii sápmelaččat leat iešguđetláganat, de mis lea maid oktasaš historjá, dávjá soardima ja assimilašuvnna historjá, mii oidno sierra láhkai dáin visot iešguđetláganvuođain. Sámevuohta, giella ja kultuvrra leat ožžon min eallimiin hui iešguđetlágan posišuvnnaid. Muhtin olbmuuin, joba sogain dahje olles báikegottiin sámevuohta lea váldon veagal dahje goittot nihttimiin ja bealkimiin. Muhtin bearrašiin giella lea geavahuvvon dušše vehá nuppigielat birrasiin. Muhtin sohkabuolvvat leat jaskkodan sámevuođasteaset vai suodjalit iežaset heahpadis ja bilkideamis. Čiegadan, vuogáiduvvan. Čiegadan sin mánáidmánáin, áhkkubiin, biehttalan hupmamis ášši birra.

Mis sápmelaččain leat iešguđetlágan máttut, eallinluottat, assimilašuvnna historját ja otnábeaivvit. Sámevuođat leat iešguđetláganat ja nuppástuvvet olles áiggi. Justá dál mii máŋggas eallit revitalisašuvnna áiggi ja ealásskahttit min giella ja kultuvrra. Sámevuođa ii dasto sáhtte mihtidit dušše ovttain vugiin. Sámevuohta orru váimmus ja mielas. Danin jearan: Mo sáhtášit dasto hukset servodaga, gos iešguđetlágan sámit veajášedje bures? Makkár niegut dus leat?

Livččiigo vejolaš ahte mii maid oahpašeimmet dohkkehit ja ipmirdit assimilašuvnna historjjá ja dan mohkkáivuođa? Livččego vejolaš addit ándagassii nubbi nuppiide? Livččiigo vejolaš dohkkehit iešguđetlágan sámiid? Váikko geannu váhnemat dahje máttarváhnemat livčče guođđán mannu siva dihte sin eatni- dahje áhčigiela? Váikko geannu váhnemat dahje áhkku dahje áddjá livčče bilkidan eará sámiid iežas suodjaleami dahje iežas bilkkus čiegadeami dihte? Váikko muhtin livččii iešge lohkan muhtumin, ahte in mun leat sápmelaš?

Mis buohkain sápmelaččain leat hávit. Mis buohkain sápmelaččain leat iešguđetlágan hávit. Ii leat álo ja juohke báikkis leamaš álki leat sápmelaš, dahje sámástit, nugo mii bures diehtit. Sávan ja niegadan ahte mii sámit dan fargga ipmirdit. Nu ahte šaddá ráfi ja ráhkesvuohta. Nu ahte Sámi sohka šaddá stuoribun ja nannoseabbon.

 

Sofe-Ánne Irja

Irja Seurujärvi-Kari

 

BEAIVVI BÁRTNIID NANA NÁLLI!

• nannego Davviriikkalaš sámesoahpamuš sámiid rivttiid?

Sámit, ’Beaivvi bártnit’ ávvudit máŋggain doaluin sámi álbmotbeivviid (guovvamánu 6. beaivve) čuohtejahkásaš Suomas.

Beaivvi bártniid nana nálli!

Eai du vuoitte vašálaččat,

jos fal gáhttet gollegielat,

muitát máttarmáttuid sáni:

Sámieatnan sámiide!

(Sámi Soga Lávlla, Isak Saba 1906

Sámevuohta lea nanosmuvvan ja sámekultuvrra ja –giella leat sakka ealáskan. Sámit lea vuođđolágas dohkkehuvvon álgoálbmot ja sis lea iešráđđenorgána, Sámediggi, man bokte sáhttet vuodjit ja gohccit vuoigatvuođaiseaset. Sámit lea aktiivva doaibmit otná beaivve eaige šát sordojuvvon vehádat. Nuba sámiid iežas geahčastat galggašii giddejuvvot eanet sámiid siskkaldas áššiide go beare bohciidahttit riidduid jogo sámiid gaskkas dahje sámiid ja eará čearddalaš joavkkuid gaskii. Sámevuođa fertet dál hárjehit ain eanet ahte eanet máŋggakultuvrrlaš birrasis ja olggobealde sámiid guovddášguovllu. Ovttasbargu eará čearddalaš olbmuiguin ja joakkuiguin stuorruda hirbmadit sámiid kultuvrralaš kapitála.

Gieskat leat addon olggos guokte dehálaš ja áigeguovdilis dokumentta, Davviriikkaid sámesoahpamuš (dás sámesoahpamuš) ja Sámiid rivttiid ollašuhttin: gaskariikkalaš vuoigatvuođalaš veardideaddji dutkamuš.

Guorahalan dás oanehaččat sámesoahpamuša. Juo 1980-logu gaskkamuttus sámit ieža vuolggáhedje soahpamuša válmmaštallama. Jagi 2005 áššedovdikomitea loahpadii Davviriikkalaš sámesoahpamušhápmosa davviriikkaid ráđđehusaide. Soahpamuša válmmaštaladettiin ja sámiid lágalaš sajádagas mearridettiin maŋimus logejagiid áigge erenoamáš fuopmášupmi lea giddejuvvon dasa, ahte historjjá čađá sámiin ii leamašan dásseárvosaš árvu eará álbmogiin ja sii leat máŋggaláhkai šaddan gillát eahpevuoigatvuođalaš dilis. Goittot 1990-logu rájes sámit ieža muhto maiddái stáhtat leat čájehan hálu hukset buoret boahttevuođa sámiide nugo sámiid buorránan lagalaš dilli čujuha.

Sámesoahpamuša sisdoalus leat čieža sierra logu (ja 46 artikla), mat gieđahallet Sámeálbmoga almmolaš vuoigatvuođaid, Iešmearrideami, Sámegiela ja –kultuvrra, Eana- ja čáhcevuoigatvuođaid, Sámi ealáhusaid, Sámesoahpamuša ollašuhttináššiid ja earret eará soahpamuša ratifierenprosessa.

Vuosttas artiklas daddjo, ahte sámesoahpamuša ulbmilin lea dovddastit ja nannet dakkár sámiid rivttiid mat leat vealtameahttumat nannet, hárjehit ja ovddidit sin giela, kultuvrra, ealáhusaid ja servodaga  ja nu ollu go vejolaš stáhtarájáid hehttekeahttá.

Sámesoahpamuš lea ráhkaduvvon dan vuođu ala, ahte sámiin, doaibmin, lea iešmearrideapmi transnašuvnnalaš álbmogin. Artihkal 4 dárkilastá sámiid rievtti iešmearrideapmái.” Dán rievtti mielde sámit mearridit friija iežaset politihkalaš sajádagas ja ovddidit friija ekonomalaš, sosiálalaš ja čuvgehuslaš diliin”. Goit dát riekti lea ráddjejuvvon nu, ahte dát riekti ”ollašuvvá iešráđđema bokte siskkaldas áššiin ja ráđđedallamiid bokte áššiin, main lea erenoanoámaš mearkkašupmi sámiide”. Álgoálbmogiin lea vuoigatvuohta autonomiijai ja ieš-stivremii siskkáldas ja báikkálaš áššiin.

Dán sámesoahpamušas Sámedikkis lea guovddášrolla. Dat lea Sámediggi mii galgá garrasit váikkuhit sámiid iešmearrideami ollašuhttimii, ja ná ovddidit sámiid rivttiid. Sámesoahpamuś dán maŋimus hámis ii dohkket velá pan-sámi Sámedikki. Dálá golmma Sámedikki leat lágaid mielde sierralágan dilis, Ruoŧa Sámediggi lea stáhtaorgána go fas Suomas ja Norggas Sámedikkit leat iehčanas orgánat  ja sámiid sajádat lea dovddastuvvon vuođđoláigain.

Dehálaš artikla lea artikla 13 ”Sámedikki válgalogahallan” ja das mearriduvvo geas lea vuoigatvuohta jienastit sámeválggain. Dát artikla čuovvu Norgga sámemeroštallanmálle, mii vuođđuduvvá gielalaš kriteraidda. Olmmoš, gii atná iežas sápmelažžan ja dasa lassin geas lea sámegiella eatnigiellan dahje gean váhnen, máttárvánhen dahje máttár-máttárvánhen lea hállan sámegiela ruoktogiellan dahje gean oktage ovdavánhemiin lea merkejuvvon sámeválgalogaldallamii, sáhttá dohkkehuvvot sámeválgalogahallamii.

Dasa lassin soahpamuša láidehusoasis daddjo, ahte ii leat mihkkege easttagiid dasa, ahte stáhta sáhttá dohkkehit válgalogahallamii maid eará joavkkuid dainna eavttuin, geat atnet iežaset sápmelažžan ja geain lea lagaš oktavuohta sámekultuvrii.

Sámedikki válgalogahallamiid stivrejit Sámedikkit, ja iešmearrideami vuođul Sámedikkit leat dat mat dahket mearrádusaid das gii galgá dohkkehuvvot logahallamii; goittot dán maŋimušge soahpamušdeavstta mielde lea vejolaš váidit Alimus Háldahus Riektái válgalogahallamii registrerenáššis jus lea dárbu.

Mearkkašahtti sámesoahpamušas lea das mearriduvvon soahpamuša gohccinmekanisma; dat gohccinmekanisma lea dynámalaš, orientere boahttevuhtii ja buktá mielddis ođđalágan badjelráji bargguid ovddidanperspektiivvaid. Gohccinmekanismma bokte lea vejolaš árvvoštallat soahpamuša, ovdamearkka dihte makkár áššit dahje doaimmat hehttejit rájáid badjel bargguid ja doaimmaid ja mo sáhtášii ovddit ovttasbarggu rájáid badjel nu ahte sámekultuvra ja –giella ođasmuvvet ja sámiid rievttit ollašuvvet buot sámiide seamma láhkai fuolakeahttá das gos ásašet.

Sámesoahpamuš fállá sámiide, sin kultuvrii ja gillii vejolasvuođa ovdánit, nu ahte sámegiella, gollegiella ii jaskkot ja Beaivvi mánát sáhttet návddašit kultuvrraseaset ovttas ja friija ain buoret boahttevuođas.

 

Lill Tove Fredriksen:

Sámi girjjálašvuohta lea gitta 1600-logu rájes leamaš oassin dehálaš sámi, našunála ja riikkaidgaskasaš politihkalaš lihkadusain. Sámegiel girjjálašvuohta almmuhuvvui álggus 1600-logus, ruoŧabeale máttasámi guovlluin. Doppe álggii maid bargu ráhkadit sierra sámi čállingiela. Ledje báhpat ja miššunearat geat čálle sámiid birra ja jorgaledje kristtalaš teavsttaid sámegillii. Professor Vuokko Hirvonen čállá girjjis Sámeeatnama jietna. Sápmelaš nissons bálggis girječállin (1999, s. 50) ahte sámi čállingiela ja girjjálašvuođa ovdáneami ferte oaidnit kristtalašvuođa ja váldepolitihka beroštumiid oktavuođas.

1673 almmuhuvvui girji Lapponia, man duiskka professor Johannes Schefferus lei doaimmahan ruoŧa dronnet Christina ovddas. Eurohpas bekkii ahte ruoŧa soahteveagas ledje 30-jagi soađis sámi noaiddit veahkkin vuoitit soahtešiljus. Ruoŧa eiseválddit eai liikon dán beaggimii. Dronnet Christina bálkkahii Schefferusa ráhkadit girjji mii čájehii ahte sámit ledje dábálaš olbmot geat elle dábálaš eallima. Girjjis ledje iešguđet muitalusat maid báhpat ja earát geat barge sámi guovlluin ledje čoaggán. Dáid teavsttaid gaskkas ledje maid vuosttas originála sámi girjjálašvuođa teavsttat: ”Guldnasaš” ja ”Moarsi fávrrot”. Guokte ráhkisvuođadivtta maid lei čállán sámi báhppastudeanta Olaus Sirmá. Girji jorgaluvvui máŋggaid eurohpa gielaide ja olahii ollu lohkkiid.

1800-logus čálle báhpat geat barge sámi guovlluin ehpihkalaš luohteteavsttaid mat ovdamearkka dihte vuostálaste koloniserema. Gávdno maid myhta mii muitala ahte sámit leat beaivvi mánát: ”Beaivvi bártni soagŋu jiehtanasaid málimmis”. Dan čálii máttasámi báhppa Anders Fjellner 1800-logu gaskamuttos, nu mo son lei dan gullan.

Sihke Norggas ja Suomas ledje 1900-logu álggus našunálromantihkalaš politihkalaš rávnnjit mat maiddái báidne sámepolitihkkii. Dát dehálaš sámepolitihkalaš bargu álggahuvvui ruoŧabeale máttasámi guovlluin. Elsa Laula (1871-1931) lei dán áigodagas guovddáš višuneara sámepolitihkar. Son almmuhuvvui 1904 girjjáža Inför Lif eller Död? Sanningsord i de Lappska förhollandena, ja lei okta dan vuosttas sápmelaččain gii almmuhii ovtta teavstta. Elsa Laula áiggui fuomášuhttit ruoŧa eiseválddiid sámiid váttis dili. Son deattuhii sosiála váttisvuođaid ja jearai maid manne sámi mánáin eai beassan vázzit skuvlla seammá guhká go ruota mánát. Elsa Laula Renberg, mii lei su namma maŋŋil go náitalii norggabeallái, lei guovddáš olmmos ja lei mielde lágideamen vuosttas sámi riikačoahkkima Troandimis guovvamánu 6.-9. beaivvi 1917. Guovvamánu 6. beaivi lea ge sámi našunálabeaivi ja ávvuduvvo miehtá Sámi.

Vuosttas girji sámegillii man sápmelaš lea čállán, čálii Johan Turi: Muitalus sámiid birra. Dat almmuhuvvui 1910. Johan Turi áiggui dáinna girjjiiin muitalit ruoŧa eiseválddiide sámi álbmoga, eallima ja kultuvrra birra. Dán áigodagas almmuhuvvojedje vel muhtin eará girjjit, muhto easkka 1970-logu álggu rájes, nuppi sámepolitihkalaš lihkadusas, čálligohte eanet sámi girječállit. 1970-logus lei máilbmeviidosaš vuostálastinlihkadus iešguđet ráđđejeaddji ideologiijaid vuostá. Smávva sámi gilážis Sirpmás láigiduvvui vuosttas sámi girjjálašvuođaseminára čakčamánu 14.-16. beaivvi 1972. Dalle geavahuvvojedje vuosttas geardde bustávat ČSV sámevuođa dovdomearkan. Bustávat mearkkašedje: Čájet sámi vuoiŋŋa! Okta gažaldat semináras lei manne ledje nu unnán sámi čállit. Eanas sámit eai lean skuvllas beassan sámegiela oahppat. Máŋggas geat álge čállit sámi girjjálašvuođa dán áiggi ohppe eatnigiela čállit ollesolmmožin. Mii lei erenoamáš 1970-logus lei ahte ollu nissonat maid čálligohte girjjiid, sihke nuorra ja boarráset nissonat. Sii čálle čáppagirjjálašvuođa ja muittašangirjjálašvuođa, sihke sámegillii ja skandináva gielaide. Sámi nissonat ožžo maid dán áiggi buoret vejolašvuođa oahpu váldit, juoga mii lea dása váikkuhan. Kirste Paltto Ohcejogas eret lei vuosttas sámi nisu gii almmuhii girjji sámegillii: noveallačoakkáldat Soaŋnu (1971). Vuosttas mánáigirjji sámegillii čálii Marry A. Somby Sirpmás eret: Ammun ja alit oarbmælle (1976).

Beakkáneamos sámi čálli lea Áillohaš, Nils Aslak Valkeapää (1943-2001). Son lei eret Eanodagas, ja son lei sihke poehta, komponista ja artista. Su teavsttain ledje čujuhusat sámi myhtaide, historjái ja árvvuide ja sus lei hui ođasmahtti hápmi. Dát doaibmá šaldin vássánáiggi ja kultuvrralaš ealáskahttimis mii álggii 1970-logus. Áillohaš oaččui 1991 Davviriikkaid ráđi girjjálašvuođa bálkkašumi girjjiin Solen, min far. Originála girjjis, Beaivi áhčážan, leat ollu historjjálaš govat sámiin miehtá Sámi. Dát govat eai leat mielde jorgaluvvon veršuvnnain, go Áillohaš hálidii ahte dát dehálaš govat galge dušše leat originálaveršuvnnas.

Mii lea erenoamáš sámi girjjálašvuođas lea ahte eanas sámi čállit čállet sámegillii, juoga mii lea erenoamáš álgoálbmotmáilmmis. Sámegiella lea deháleamos sámi árbevierus ja kultuvrras. Sámi poehta Synnøve Persen dadjá ahte giella doaibmá fápmogaskaoapmin, mainna don čállin olát lohkki siskkimus osiid. Giella lea maid guovddáš nuorat sámi čálliide. Dát addá sámevuođadovddu ja gullevašvuođadovddu, juoga mii lea leamaš guovddáš sámi girjjálašvuođa ovdáneamis.

 

Hanna Outakoski, Ubmi universitehtta

 

Go mun fárrejin Ruŧŧii ovccilotlogu loahppagežiin ledje Ubmi universitehta giellagurssat máŋggaláganat ja máŋgga dásis. Mun, gii lohken sihke sámegiela, suomagiela ja lingvistihka, fuomášin johtilit, ahte ledjen juo vuođđoskuvllas oahppan hui olu giellaoahpa birra, sihke sámegielas ja suomagielas. Lingvistihka oahput ledje gelddolaččat ja ohppen olu olbmo giela birra sihke vuogádahkan ja gulahallama gaskaoapmin. Sámegieldiimmuin moai leimme guovttá, mun ja mu skuvlaviellja. Moadde diimmu vahkkus deaivvadeimmet munno oahpaheddjiin, muhto eanemusat moai gárttaime bargat ieža dahje okto. Muhtumin bohte miellagiddevaš guossit Ubmái geat logaldalle áŋgirit ja duođalaččat olles vahku iđđedis eahkedii. Dalle bessen lohkat ja guorahallat sámiid girjjálašvuođa ja oahppat sámiid árbevirolaš máidnasiid, luđiid ja dajahusaid birra, bessen maid lohkat lullisámegiela ja oahppat omd. morfologalaš njuolggadusaid birra. Dien áigge lei pedagogalaš váldojurddan dat ahte oahppu čuovvula bálgá man alde diehtu johtá dušše ovtta guvlui. Studeanttain ii lean nu olu dadjamuš oahpaheaddjái eaige gursaprošeavttat gávdnon vel oba doahpagage dásis. Mun lohken ollesáigásaččat, nu goit lei čállojuvvon mu báhpáriin, muhto dábálaččat mus lei áigi lohkat eará gurssaid sámegiela lassin iige goitge šaddan menddo olu bargu. Jáhkken ahte nu dat galggai leat go in diehtán buorebut.

Lihkus ledjen sámegielat vuođđoskuvllas ožžon nana vuođu iehčan eatnigielas, soga árbegielas, dat várra gájui mu máŋgii. Seammá vuođđoskuvllas, vuos Vuovdaguoikkas ja dasto Gáregasnjárggas, ohppen maiddái ahte giela sáhttá oahppat prošeavttaid vehkiin ja bokte. Mu ráhkis ja hutkás oahpaheaddjit fuomášedje vaikko makkár somás giellaprošeavttaid. Dat lei giellaealáskahttima ja giellasáŋgáriid áigi. Sámegielas, áhči árbegielas ja mu nuppi gielas, šattai mu eatnigiella, mu gievrramus ja ráhkkáseamos giella. Sánit bohte munnje go leimmet duoddaris rievssatbivddus, sánit bohte go čájáhalaimet vánhemiidda juovllaid áigge ja sánit bohte munnje go bessen lohkat ja čállit, jorgalit ja guorahallat iehčan giela. Iige dat sániid rávdnji leat goassige nohkan vaikko leange dás gaskkas oahppan ođđa giela, ruoŧagiela, man hálan beaivválaččat ja mii lea maiddái mu mánáid nubbi eatnigiella. Suomagiela in leat obanassii vel guođđán, muhto juos giela ii geavat de dat stirdu ja šaddá oba šliettas. Go dál jurddašan dan giellaártna man lean ožžon go lean oahppan nu máŋgga giela oktanaga, de ferten sáddet giitevaš jurdaga áhččerohkkái, gii juo dalle 40 logi dassái diđii ahte máŋggagielatvuohta rahpá uvssaid ja njulge eallima bálgáid.

Muittánge erenoamážit ovtta giella- ja kulturprošeavtta Gáregasnjárgga skuvllas mii beroštahtii buot sámegielohppiid, oahpaheddjiid ja máŋggaid vánhemiid. Ledjen dalle ieš oahpaheaddjin Gáregasnjárggas, gos dárbbašedje sámegielat veahkkeoahpaheaddji. Dát lei čakčat 1997. Bargojoavku lei ovttas mánáiguin mearridan ahte mii galggaimet lágidit rivttes teáhterčájálmasa juovllaide. Ronja rievvárnieida lei jorgaluvvon sámegillii gávccilotlogu álggus ja geasuhii mánáid dasgo dan sáhtii maiddái oaidnit filbman, ja dan dihte bargojoavku mearridii dahkat sámegielat teáhterbihtá Lindgrena girjji vuođul. Dien čavčča ledje buohkat mielde prošeavttas. Soapmásat ráhkadedje ja plánejedje lávddi ja gorro biktasiid. Mánát hárjehalle iežaset osiid čájálmasas ja lohke Ronja-girjji skuvllas. Okta joavku ráhkadii musihka čájálmasa várás. Moadde beaivvi ovdal juovllaid buohkat čoahkkanedje Vuovdaguoikka lihkadansálii ja lei áigi čájehit maid mii leimmet dahkan olles čavčča. In leat goassige dan ovdal dahje dan maŋŋá oaidnán seammá buorre teáhterčájálmasa! Ja go lean dál maŋŋá vehá čuvvon, vaikkoge riikkaráji nuppe bealde, dieid nuoraid eallima geat ledje mielde dien čájálmasas de oainnán ahte olusat leat lihkostuvvan bures eallimis. Mii lea vel dehálut, máŋggat sis hállet sámegiela ja čájehit beaivválaččat ahte árbegielas lea alla árvu sidjiide.

Dál mun lean bargan Ubmis juo 2001 jagi rájis. Fárrejin deike čakčat 1998, jagi dan maŋŋá go diet čájálmas lágiduvvui Vuovdaguoikkas. 2001 mus bođii sámegieloahpaheaddji ja dál vihttanuppelot jagi dan maŋŋá beasan ieš stivret oahpuid sisdoalu ja erenoamážit dan vuogi mainna sámegiella oahpahuvvo dáppe Davvi-Ruoŧas. Hástalusat dáppe leat muhtin muddui earáláganat go Suomas. Mu oahppit, rávisolbmot, bohtet dávjá universitehtii ollásit sámegieloahpu haga. Soapmásat leat lohkan sámegiela 40 minuhta vahkus vuođđoskuvllas ja muhtimat leat vázzán sámeskuvlla gos sámegiella lea goit okta oahppoávdnasiin (buot ruoŧagielat ávdnasiid lassin). Boarrásut oahppit eai leat sáhttán lohkat sámegiela skuvllas, muhto sámástit beaivválaččat ja dovdet ahte sii dárbbašit veahki čállimis ja lohkanmáhtus. Ja de mus leat oahppit geat leat láhppon giellabálgás. Sii eai leat ožžon makkárge vuođu sámegielas, eai ruovttus eaige skuvllas. Dákkár heterogena joavkkuid oahpahus ii leat nu mihá álki. Muhto lihkus prošeavttain lea sadji juohkehažžii. Eatnigielat oahppi sáhttá veahkehit easkaálgi ja dievasmahttit su sánálaš máhtu, go fas easkaálgi sáhttá veahkehit eatnigielhálli čállit dasgo sus ii leat suopman mii báidná ja bodnjá sátnehámiid. Na, dieđušge mun oahpaheaddjin vuoittán olu go beasan ieš maid oahppat juoidá ođđa juohke prošeavttas. Dán rádjái mu oahppit leat doallan málestangurssa sámegillii, dahkan čájálmasa mánáidgárddi várás, ráhkadan girjji jietnasániid birra, jorgalan nuoraidgirjjálašvuođa sámegillii, ráhkadan muitalusblogga nuoraid várás mas leat gealddamáidnasat, dahkan elektronalaš jietnasátnegirjji mánáide, ráhkadan pedagogalaš bargobearpmaid ja vel vaikko maid eará. Juohke oahppi sáhttá ovdánit prošeavttaid bokte beroškeahttá ovdamáhtuin. Na, mun goit jáhkán ahte allaoahpu pedagogalaš vuođđojurdda sáhttá leahkit dakkár ahte dat váldá vuolggasadjin juohke olbmo áidnalunddot máhtu ja duddjo dalle oktasaš gielladujiid ovttas eará ohppiiguin. Prošeavttain sáhttet dasto oahppit geavahit buot dan máhtu man sii háhket oahpu áigge. Sávvamis sis leat maiddái buoret vejolašvuođat joatkit sámegielain allaoahpuid maŋŋá, oaidnit dan dehálaš bargoneavvun ja gulahallangaskaoapmin.

 

Hanna Outakoski, alias Hanna Velde