About Attila Paksi

Saamelaista muotoiluajattelua ei ole tutkittu, tai kirjoitettu tietääkseni lainkaan. Käsitteenä olen kuullut puhuttavan siitä hyvin vähän, lähinnä harvinaisissa muotoilijoiden ja saamelaisten käsityöläisten kohtaamisissa, jossain kodassa, kun on istuttu iltaa tulien ympärillä ja syöty kumppuksia. Miksi sen tutkiminen ja käsitteellistäminen sitten olisi niin tärkeää?
Muotoilun ala pyrkii tekemään arjesta parempaa ratkomalla ongelmia muotoilun työkalujen keinoin. Muotoilu voi keskittyä hyödyllisten tarvikkeiden muotoiluun siten, että niiden käytöstä arjessa tulee huomaamatonta ja mukavaa. Muotoilu voi olla käyttöliittymämuotoilua, kuten induktiolieden hipaisukytkinten toimintalogiikkaa. Muotoilija voi muotoilla ympäristöä helpommaksi vaikkapa kaupungissa joukkoliikenteen parissa. Yhä suuremmissa määrin yrityksille ja organisaatioille on hyödyllistä käyttää muotoilijoita se antaa myös tutkitusti kilpailuetua markkinataloudessa. Palvelumuotoilukin sekin alkaa jo olla tavalliselle kansalaiselle käsitteenä tuttu, mutta miten on strateginen muotoilu tai yhteiskunnallinen muotoilu? Ja miten saamelainen muotoiluajattelu liittyy tähän kaikkeen?
Tutkin artikkelissa arktista muotoilua koskevaa kirjallista aineistoa, sekä AIDA-hankkeen myötä Saamelaisarkistoon syntyvän Duodji-arkiston aineistoa.
Artikkelin esittelen saamelaisen muotoiluajattelun viemistä yhteiskunnalliselle tasolle ja herätän keskustelua siitä, mihin yhteiskunnallisiin ongelmiin saamelainen muotoiluajattelu voi tarjota ratkaisuita.

Työryhmän artikkelissa kuvataan Skolt Saami Memory Bank-hankkeen työtä ja metodia kolttasaamelaisen kielen ja kulttuurin elvytyksessä arkistoaineistojen palautuksen kautta. Hankkeessa on kehitetty uudenlainen käytännön toiminnan metodi, joka koostuu seuraavista osista: 1) Arkistotyö ja arkistotutkimus, jossa etsitään, järjestellään, analysoidaan ja valmistetaan aineistoja. Tämä työ mahdollistaa arkistoaineistojen käyttämisen. 2) Aktiivinen arkistoaineistojen palautustyö, jota tekevät kolttasaamelaiset kieli- ja kulttuurityöntekijät yhteisön sisällä. 3) Merkityksellistä on ollut luoda toimiva polku arkiston ja yhteisön välille yhteistyössä kolttasaamelaisten kanssa. Lisäksi kuvaamme tämän jo alkaneen työn käytännön vaiheita ja vaikuttavuutta yhteisön kielen- ja kulttuurin käytön kannalta.Työryhmä Marko Jouste, Markus Juutinen, Miika Lehtinen, Anna Lumikivi, Hanna-Maaria Kiprianoff

Koltansaame, arkisto, repatriaatio

Tän artikklest tuʹtǩǩääm sääʹmǩiõl denominaaljååʹđtõõzz -vuõtt. Täid jååʹđtõõzzid vuäitt raajjâd nuʹtt nomiinin ouddmiârkkân liâskkvuõtt  go adjektiivin še ouddmiârkkân kõrrvuõtt. Ođđ sääʹnǩeeʹrj ǩiõttǩeeʹrjtõõzz mieʹldd jååʹđtõõzz vuâđđan vuäitt leeʹd nuʹtt predikatiivååʹbleǩ ouddmiârkkân jõõskâsvuõtt < jõõskâs #jõskk go attributtååʹbleǩ še ouddmiârkkân ääʹhnesvuõtt < ääʹhn #ääʹhnes. Tän artikklest tuʹtǩǩääm kuäbbaž täin vuâđin lij tääuʹjab, lie-a jeäʹrdõõzz jååʹđtõõzzi kõõskâst da mäʹhtt näkam jååʹđtõõzzid raajât jeeʹres sääʹmǩiõlin. Veʹrddeem nuõrttsääʹmǩiõl jååʹđtõõzzid aanrõsǩiõl jååʹđtõõzzin -vuotâ da tâʹvvsääʹmǩiõl jååʹđtõõzzin -vuohta. Tuʹtǩǩääm måkam jååʹđtõõzz lie sääʹnǩeeʹrjin di mainstum da ǩeeʹrjtum ǩiõlâst.

Tät tuʹtǩǩummuš oudd ođđ teâđ sääʹmǩiõl sääʹnraajjmõõžžâst. Tuʹtǩǩummuš lij vääžnai tõn diõtt go ânnʼjõžääiʹj sääʹmǩiõʹlle raajât jiânnai ođđ saaʹnid da sääʹnraajjmõõžž haaʹleet normativisâʹstted.

Addjektiiv
Nomiin
Sääʹnraajjmõš
denominaaljååʹđtõõzz

Norgga árktalaš universitehta Giellatekno dutkanjoavku lea maŋimuš guokte jagi huksen anárašgiela morfologalaš analysáhtora, mii geavahuvvo ee. sátnedivvunprográmmas. Min artihkal guorahallá, man bures sátnedivvunprográmma doaibmá.

Prográmma optimála doaibman lea guovddážis ee, danin go gielahuvvan sohkabuolvvat čálligohtet giela ja dárbbašit bures doaibmi čállinveahkkeneavvu. Mii leat čoaggán autenttalaš teavsttaid ja vuos geahčadit, mat leat dáin teavsttain dábáleamos čállinmeattáhusat ja dasto guorahallat, man stuora oasi čállinmeattáhusain prográmma dál fuomáša ja man muddui prográmma máhttá fállat rivttes čállinhámi. Prográmma buorideami oainnus lea maiddái dárbu diehtit, maid čállinhámiid sátnedivvunprográmma ii dovdda ja dasto merke riekta čállojuvvon sátnehámiid meattáhussan.

Čoahkkáigeassu

Artihkal gieđahallá fátmmasteaddji huksehusaid pedagogalaš dutkama ja skuvlejumi fátmmasteaddji rolla vehkiin. Sámi pedagogihkka máksá máŋggametodalaš dutkamuša ja geavadaga pedagogalaš iešvuođain, earret eará oahpahusas, oahppamis ja bajásgeassimis sihke institušuvnnalaš ja ii-institušuvnnalaš oktavuođain. Loahppaboađusin dat ohcá vugiid mo eamiálbmot institušuvnnalaš oahpahusa sajádaga skuvlen ja diehtu, mállet, vuogit ja sisdoalut galggašedje lágiduvvot nu ahte dat válddášedje vuođu sámi bajásgeassinárbevierus ja kultuvrralaš konteavsttas. Sámi pedagogihka guovddážis lea dasa lassin maiddái hástaleaddji gielladili iešvuođaid čoavdin. Artihkal suokkardallá ja ovdanbuktá fátmmasteaddji huksehusaid čoavdin dihtii máŋggakultuvrralaš pedagogalaš dili kulturkollišuvnna dahje čuolmma. Pedagogalaš sámedutkan lea áigeguovdilis suorgi, dasgo ovdamearkan sámeoahpahusa ja bajásgeassima dilit gáibidit fuomášumi dan dihtii, go dat leat institutionaliserejuvvon ja ožžon lágalaš doarjaga maŋimuš 30 jagi áigge. Pedagogalaš historjá váikkuha duogážis, mii báidná otná geavadiid. Ovdamearkan sápmelaččat leat massán muhtin muddui kulturdovdomearkkaid, ja de nubbe dáfus vuostegeahčin lea jođus ealáskahttin. Pedagogalaš ovdáneami ja dálá skuvlema árgabeai dili lea dehálaš dutkama vehkiin loktet oidnosii. Pedagogihkka lea okta reaidu servodatlaš diliid čoavdimii.

Fáddásánit: sámi pedagogihkka, fátmmasteaddji huksehusat, enculturašuvdna, ealáskahttin

Anarâš- ja nuortâlâškielâst lii konnektiivpartikkâl še, mon merhâšume lii kuohtuin kielâin ‘meiddei’. Tot sulâstit kärjilkielâ fokuspartikkâl še, mii lii vissásávt luávnejum ruoššâkielâst: ovdâmerkkân так же ‘meiddei’. Ceelhâoopâ já merhâšume tááhust sämikielâi še kevttih kuittâg eresnáál ko ruoššâkielâ же, mut iäruh láá meid kärjilkielâ še partikkâlijn.
Artikkâl ulme lii selvâttiđ já viärdádâllâđ še partikkâl kevttimnjuolgâdusâid já merhâšume sehe suogârdâllâđ ton historjá. Tutkâmkoččâmušah láá: Kost še puáhtá leđe celkkust? Maggaar ciälhus puáhtá leđe ton iššeedráhtus? Mii lii še merhâšume jieškote-uvlágán kontekstijn? Tutkâmmateriaalin láá njálmálii teevstah 1900-lovvoost. Puáris materiaal viärdádâllii tááláá kielâin. Artikkâljuurdâ vuolgij joton nuortâlâškielâ sárnoi Facebook-savâstâlmist.