About Marja-Liisa Olthuis

Anarâškielâ seervist lii monâmin Tuhháát sijđod nuorâkirjálâšvuotâ anarâškielân -haavâ. Kiirjijn láá oinum säänih šoorcih já keccup. Toh láá kale aaibâs táváliih säänih sämikielâst-uv, mut vaarâ ohtâgin ij lah ovdil šoddâm čäälliđ tain aašijn ige tiäđustkin lah smiettâm sanij čaallum häämigin. Tääl mun liččim faalâdmin taid sämikielân häämist šoorcih já keccup. Suomâkielâ myensterijd shortsit ja ketsuppi illá kannat kevttiđ sanij čälimist. Mondiet näävtkis?

1. Säniaalgâ /sh/

Vistig-uv pieijâp šoorcijd juálgán, epke tääiđi tuhhiittiđ shoortsijd epge shoorcijdgin. Já ain: mondiet?

Kieđâvušâm vistig säniaalgâ /sh/ čäällim tagarijn tábáhtusâin ko sääni vuáhádittoo kielân. Suomâkielâ sh-myenster ij tuhhii, tastko tot ij lah systemaatlâš. Martti Räsäsii mield šuvijdeijee s ”suhu-s” lii problemaatlâš. Tot itá tuše lovnâsaanijn, ige suomâkielâst lah s já š kooskâst merhâšumeoppositio, adai toh iä toovât merhâšumeiäru. Adai tondiet šuvijdeijee s iská šoddâđ suomâkielâst s-lágánin tondiet ko š ij lah sieivâ suomâkielâ jienâdâh. Sämikielâst vist tággáár merhâšumeoppositio lii: lii sahe já šahe, já lii eres äšši sárnuđ kištoost ko kistoost, adai ij lah aaibâs siämmáá, moin naalijn šuvijdit jieijâs s.

Suomen kielen perussanakirja addel muulsâiävtuid /sh/ čälimân: šokki ~ sokki já šekki ~ sekki. Räsäsii mield šuvijdeijee /sh/ čálloo suomâkielâst kuittâg távjá sh:in, tego Tshekki pro Tšekki – toin aggáin, et sh-ovtâstume čälimist lii kulân teknisâš vädisvuotâ: š ruggâm puállupeevdist lii muálkkáb proosees ko kyevti puálu s+h teddilem. Mij lep sämikielâst luhhoost čuávdám viärráámuid puállupevdiaašijd áigáá jo, nuuvt et mij kale mättip mašináin-uv čälistiđ muččâdávt š – já tiäđust-uv eres-uv sämikielâ puustavijd. Timo Nurmi mield vist ulmuuh liijká halijdeh spellâđ shakki – lâš-uv suijâ tuše sh teknisii čälimist vâi tast, et shakki ličij fijnásub häämi ko sakki ~ šakki. Já suomâkielâ sakki kale meerhâš speelâ lasseen meiddei keezi, nuuvt et toin naalijn sáttá leđe pyereeb spellâđ šakki, amas šakkispellei kooskâst vala šoddâđ ilgâdis homonymiah. Nurmi ain ávžoo, et suomâkielâst maaŋgâin kielân vuáhádum saanijn sh-aalgâ puáhtá čäälliđ táválijn s-puustuváin: sortsit já sampoo. Ko ucánjáhháá googlajim, te mááinus liijká avžuuttij muu: ”Osta shortsit!” Já munjin meiddei vuábdoo ”shampoo”. Mááinus ana shortsit– já shampoo-saanijd siitaatlovnân ige vieressäännin. Toi rääji lii ain epimiärálâš, já kuábbáá te kalga kevttiđ, oro lemin smakkâäšši.

Sämikielâst /sh/-äšši lii čielgâsub ko suomâkielâst. /sh/ lii luándulâš sämikielân kullee jienâdâh, já toos lii meid jieijâs graafeem. Adai ij lah mihheen suujâid heiviittiđ epimiärálii suomâkiel systeem sämikielân. Sämikielân puáhtá čäälliđ vieressanij heivitmist š, veik suomâkielâst luvâččij-uv sh-. Eres äšši lii talle, jis sääni váldoo heivithánnáá siitaatlovnân tego show.

Taan puksâovdâmeerhâst lii koččâmuš vieressäänist já ton heivitmist, nuuvt et sänialgâ kalga leđe šoor–. Mut maht ain juátkiđ sääni, já mondiet? Tot kieđâvuššoo uásist 2.

2. Konsonantism c suomâkielâ ts-ovtâstume sajan

Sämikielâst iä lah tábáhtusah, main konsonantismist ličij ts-ovtâstume, pic ton saajeest lii cc teikâ c. Tondiet lii luándulâš kárvudâttâđ šoorcijd já čarviistiđ puttâlist keccup makaronloová oolâ.

Keccupist lii vala nubbe-uv heiviittemčuolmâ. Kielâravvimjuávkku lii normim, et suomâkielâ kuulmâstavvâlsijd i-loppâsâš saanijd puáhtá heiviittiđ kielân -i:ttáá, adai ton tááhust säniloopâst lii tuš konsonant. Talle lii älkkee sujâttiđ: peevdist lijjii maaŋgâmuđusiih keccupeh (sujâttem: keccupij jna.).

Já maht ain? Talle ko mottoom peeivi olmooš tolkká puurrâđ makaronloová keccupáin, te puáhtá pasestiđ veik pica uuvnâst. Ton pasemist lii vuovâs kevttiđ hiäivulii piccakeeđgi teikâ piccauuvnâ. Tyellittälli picca-uv lii aaibâs njaalgâ purrâmuš.

Käldeeh:

Timo Nurmi 2004. Vierassanat. Kirjoittajan ABC-kortti. https://webcgi.oulu.fi/oykk/abc/kielenhuolto/oikeinkirjoitus/muita_ongelmallisia_oikeinkirjoitustapauksia/vierassanat/ Valdum 5.6.2021.

Martti Räsänen 2003. Vierassanojen kirjoitusongelmat. Kielikello 3 / 2002. https://www.kielikello.fi/-/vierassanojen-kirjoitusongelmat. Valdum 5.6.2021

Suomen kielen perussanakirja 1990-1994. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus.

Facebook Orroomviistán lâi iđestâm koččâmuš (27.5.2021) tast, mii lii ”keikka” sämikielân. Suomâkielâst tiet sääni lii argâkielâ sääni, adai virgálii kielân tot ij nuuvtkin pyereest tuhhii. Mun smakkiistâllim sääni já iiskâm ettâđ siämmáá ääši sämikielân.

Ličij máhđulâš väldiđ sääni suomâkielâst ruávislovnân: keikka: ke’ika: keikkaast. Stijlâ lii váhá snobistisâš, fijnottâllee. Nubbe já muu mielâst pyereeb máhđulâšvuotâ lii vijdediđ mokke-sääni merhâšume já heiviittiđ kiävtun. Suomâkielâst keikka-säänist láá čuávuvááh merhâšumeh, já toh puohah lohtâseh paargon:

1. (arkikieltä) esittävän taiteilijan esiintyminen
2. (arkikieltä) tilapäinen työ, etenkin jonnekin tehtävä; työsuoritus, johon liittyy matkustaminen
3. ryöstö tai murto johonkin paikkaan

Jis saahâ lii taidâr ”virgemääđhist”, te puávtáččij ettâđ jo-uv nuuvt et Sust lii keikka mäddin puáttee ohhoost teikâ Sust lii konsertmokke / livđummokke mäddin puáttee ohhoost. Jis iätá tuše Sust lii mokke mäddin puáttee ohhoost, te tot ij muštâl vala tuárvi pyereest jotteem suujâin, adai lii muu mielâst tárbu lasettiđ mookán čielgiittâs, mađe várás tot tahhoo. Mudoi-uv lii suomâkielâ miäldásâš ettâđ Sust lii mokke kuusnii. Sämikielân ličij vuohâsub ettâđ Sun muuhâš mäddin puáttee ohhoost. Talle sun lii tuše eelâšmin, ige suujâst lah maggaargin tiätu.

Jis vuod keikka uáivild jo-uv koskâpuddâsii pargo porgâm teikâ ton porgâm kostnii olgoláá, te talle meiddei puáhtá vijđediđ mokke-sääni kiävtu toin naalijn, et muštâl mohe ulme: Sust lii pargomokke Taažân puáttee ohhoost. Jis lii tuše ”mokke Taažân”, te ij tieđe, mađe várás olmooš tobbeen eelâš. Talle lii vuovâs ettâđ Sun áigu muhâšiđ pargoost Taažâst puáttee ohhoost. Jis pargo miäruštâllâm kuáđá täst meddâl, te tallegin ij tieđe, viäžžá-uv olmooš ovdâmerkkân káálvuid vâi mondiet sun lii joođoost. Jis vist saahâ lii koskâpuddâsii pargo porgâmist, talle lii vuohâsumos ettâđ Sun lii koskâpuddâsâš / meriáigásâš pargee, já manengis ij tuhhiiččii tot-uv et nabdaččij suu keikkapargen. Termâ mokkepargee ij muu mielâst heivii ton ohtâvuotân.

Jis saahâ lii rievedemmohheest, te tággáár ”virgemätki” tuáimá siämmáánáál ko ovdebááh ovdâmeerhah pargomohheest já livđummohheest.

Nuuvt et tääl te puáhtá ”keikkaastâllâđ” teikâ ”muhâšiđ kost peri, ko toos lii jiärmálâš čielgiittâs já ulme.

Pyeri mätki, já pargomohtâ jieškođe-uv pargosuárgán!

Käldeeh:

Orroomviste (Facebook) 27.5.2021

https://fi.wiktionary.org/wiki/keikka 27.5.2021

22.5.2021

Mun čuovvum jieččân puhelimáin suomâkielâ kielâlävdikode seminaar já vuod iberdim pyerebeht Suomâ aalmuglâškielâi huolâid. Siämmást mun keččim iiđeedspejâlân: vuoptah lijjii siähánâm iijâ maŋa, mut mun smiettim, mon immâš tiet mun jiem lam jieš ornim sämmilii kielâsiärvusist siämmáámuđusii seminaar. Mun huolâstuvvim nuuvt čuuvtij, et čärvejim puhelimân puástusaajeest. Tot njivádij. Mun irâttim josijduttiđ tom. Puhelin ij lam siämmáá mielâ: tot olvoškuođij. Ko mun jiem tállân iberdâm, mast lâi saahâ, te puhelin sooitij jiešmeidlist etikuávdážân. Puoh puáluh telehvoonist lijjii paldpaldâluvâi. Puhelimest jienâ koijâdij, mii eeđijd must lâi. Mun lijjim hiämáskâm já västidim, et must ij lam mihheen eeđijd. Mut sarnum-uv mun tuođâ? Tiäđust-uv must lâi eeti! Muu kielâsthân lii eeti! Aalmuglâškielâin-uv lii aainâs-uv pajanâm voorâtiäddu, mon kalga čuávvuđ. Nuuvt čielgâ merkkâ tast, et kielâi eeti lii suolgâi siisâ kiemârdeijee kyevdi.

Iiđeedjurduuh juátkojii já sirdâšuvvii siärván. Anarâškielâst servi kárttá kyeddiđ ovdâsvástádâs sárnumkielâst, čaallum kielâst já meiddei kielâ vuáđututkâmist, mii lii ohtsâškoddeest šeštum meddâl. Tieđâlii já lussâdub säärjist vuod tot vänitutkâmuš, mii lii vala siäilum já mast pyeremustáá palhâšuvvoo, ij lah aalmuglâškielân ige ucceeblovokielân almostittum. Jieš lam oppeet suddodâm tast, et lam sárnum muččâdávt kielâstân, mut almostittám eŋgâlâskielân. Ij-uv aalgâaalmugaašijn liijká kolgâččii prinsiplávt sárnuđ ääši miäldásii kielân?

Ucceeblovokielâ čaallum media parga lummoruđâigijn, veik tast kolgâččij šoddâđ čuuvtij eenâb uáinojeijee pargo, já toos kolgâččij leđe olmânáál pargoäigi, aainâs-uv okkoloostâ verd. Já kyevdi vuod čuovvit muu: mut ko čaallum kielâ ärbi lii nuuvt nuorâ, čälleeh-uv láá nuuvt uccáá…

Jis ij motomin aalgât, te ij juuvsâgin maiden. Sämikielâlâš eres almostittemtoimâ kištottâl jo-uv oppâmateriaalalmostitmijgijn teikâ talle lussâdub säärjist váldukulttuur almostittemtoimáin. Teikâ talle tot ij kištottâl ollágin, tastko mihheen ij lah ige kihheen västid masten. Já ko lohheeh-uv láá nuuvt uccáá…

Mun iberdâm ain čieŋâlubbooht eđe tast, et kielâvuávám kalga tuođâi-uv algâttiđ. Vaarâ tom lii pyeri algâttiđ šiev kielâseminaar orniimist.

Eromâš šiev já šluvgee cuvnâm jyehi tááhust muu puhelimest. Mun jiem tuommii jieččân puhelin. Tot lii vuovâs tiŋgâ. Mut kale ääšist uážžu ettâđ já kalga-uv talle larmâdiđ. Já puáhtá koijâdiđ, mii eeđijd kielâst lii – almolávt já meiddei ovtâskâs ulmuu tääsist.

Onne peessim išediđ Anarâš-loostâ čallui kielâtäärhistmist. Loostâ toimâtteijeeh iä lah eenikielâliih, nuuvt et kielâlii išán lii tyellittälli tárbu. Taat porgâmpuddâ nonnij muu uáinu tast, maggaar lii kielâpargee luándulâš luuhâmproosees. Tot lii tuođâi eresmuđusâš ko táválii lohhest. Muu pargoskippáár lii kuhháá luuhâm lostâčalluid muuneeld, já tääl sun lii mottoom muudon joskâm taam. Mut liijká sun adelij macâttâs, et tiätu uásih loostâst iä lam kielâlávt aaibâs loopâ räi čorgejum. Já tuotâhân tot tiäđust-uv lâi-uv! Adai maid mij täst lep oppâm? Tom, et kielâpargee ij kustoo pyevti ige áppád luuhâđ teevstâid eresnáál ko ruopsis pennáin já keppisávt stilisistmáin. Nuorâvuođâstân mun muštám professor, kote ain staavij Hesari ruopsis pennáin. Lâš-uv sun kuássin adelâm luhâmijnis macâttâs, te tast mun jiem tieđe.

Anarâš-loostâ váldutoimâtteijee sáárnui muččâdávt jieččân pargoskipárist mut smietâdij siämmást jiänusân: ”Sun kuittâg lohá loostâ. Mondiet sun ij pyevti luuhâđ tom muuneeld?” Mun lijkkojim taan jurdui. Jieijâs luuhâmfiäránijn muu pargoskippáár mieđettij-uv moonnâm ohhoost, et sun ij kustoo määti luuhâđ teevstâid eresnáál ko tivodemuáinust. Taat lii-uv sämikielâlii kielâpargee áámmáttavdâ, mun oskom – faallâđ čurgâdis kielâ lohhei.

Váldutoimâtteijee jurduu tyehin lii uáli fiijnâ filosofia: talle ko lostâartikkâlijd lohá muuneeld, ij ton maŋa taarbâš iätáduddâđ tondiet, et jieš loostâst ličij huámmášuttem. Valmâš loostâ luhâmist šiäštá ennuv ääigi ko vyerdimist lii positiivlâš luuhâmfiäráán: áinoo pargon páácá kejâdiđ mučis kuuvijd čurgâdis teevstâ paaldâst. Loostâhân kielâpargee kuittâg-uv stäävee lohheest lookán. Ruopsis pennáin luhâmân taarbâš ain siämmáá ääigi, poorgâi te tom muuneeld teikâ almostittem maŋa.

Taat váldutoimâtteijee uáinu lii lamaš meid muu juurdâ nuorâi kirjálâšvuođâ luhâmist. Tággáár luuhâm lii meiddei stuorrâ lukko: puáhtá stilisistiđ eidu togo, kogo tekstâ ij mottoom suujâ tiet jođe nuuvt fiijnáht, já puáhtá renskađ kielâfeeilâid-uv. Luhâmuš sämikielân ij lah valagin nuuvt valjeeht, nuuvt et kielâpargee pyereest-uv puáhtá luuhâđ loostâid já kiirjijd muuneeld, ovdilgo toh láá olmânáál šoddâmgin. Teikâ aainâs-uv išediđ teevstâi čäällimprosessist já ideai huksiimist.

Muu raavâ lii-uv: iššeed sämikielâ čällee já älkkeedit jieijâd luuhâmproosees! Luuvâ teevstâ jo muuneeld!