Anarâškielâ seervist lii monâmin Tuhháát sijđod nuorâkirjálâšvuotâ anarâškielân -haavâ. Kiirjijn láá oinum säänih šoorcih já keccup. Toh láá kale aaibâs táváliih säänih sämikielâst-uv, mut vaarâ ohtâgin ij lah ovdil šoddâm čäälliđ tain aašijn ige tiäđustkin lah smiettâm sanij čaallum häämigin. Tääl mun liččim faalâdmin taid sämikielân häämist šoorcih já keccup. Suomâkielâ myensterijd shortsit ja ketsuppi illá kannat kevttiđ sanij čälimist. Mondiet näävtkis?
- Säniaalgâ /sh/
Vistig-uv pieijâp šoorcijd juálgán, epke tääiđi tuhhiittiđ shoortsijd epge shoorcijdgin. Já ain: mondiet?
Kieđâvušâm vistig säniaalgâ /sh/ čäällim tagarijn tábáhtusâin ko sääni vuáhádittoo kielân. Suomâkielâ sh-myenster ij tuhhii, tastko tot ij lah systemaatlâš. Martti Räsäsii mield šuvijdeijee s ”suhu-s” lii problemaatlâš. Tot itá tuše lovnâsaanijn, ige suomâkielâst lah s já š kooskâst merhâšumeoppositio, adai toh iä toovât merhâšumeiäru. Adai tondiet šuvijdeijee s iská šoddâđ suomâkielâst s-lágánin tondiet ko š ij lah sieivâ suomâkielâ jienâdâh. Sämikielâst vist tággáár merhâšumeoppositio lii: lii sahe já šahe, já lii eres äšši sárnuđ kištoost ko kistoost, adai ij lah aaibâs siämmáá, moin naalijn šuvijdit jieijâs s.
Suomen kielen perussanakirja addel muulsâiävtuid /sh/ čälimân: šokki ~ sokki já šekki ~ sekki. Räsäsii mield šuvijdeijee /sh/ čálloo suomâkielâst kuittâg távjá sh:in, tego Tshekki pro Tšekki – toin aggáin, et sh-ovtâstume čälimist lii kulân teknisâš vädisvuotâ: š ruggâm puállupeevdist lii muálkkáb proosees ko kyevti puálu s+h teddilem. Mij lep sämikielâst luhhoost čuávdám viärráámuid puállupevdiaašijd áigáá jo, nuuvt et mij kale mättip mašináin-uv čälistiđ muččâdávt š – já tiäđust-uv eres-uv sämikielâ puustavijd. Timo Nurmi mield vist ulmuuh liijká halijdeh spellâđ shakki – lâš-uv suijâ tuše sh teknisii čälimist vâi tast, et shakki ličij fijnásub häämi ko sakki ~ šakki. Já suomâkielâ sakki kale meerhâš speelâ lasseen meiddei keezi, nuuvt et toin naalijn sáttá leđe pyereeb spellâđ šakki, amas šakkispellei kooskâst vala šoddâđ ilgâdis homonymiah. Nurmi ain ávžoo, et suomâkielâst maaŋgâin kielân vuáhádum saanijn sh-aalgâ puáhtá čäälliđ táválijn s-puustuváin: sortsit já sampoo. Ko ucánjáhháá googlajim, te mááinus liijká avžuuttij muu: ”Osta shortsit!” Já munjin meiddei vuábdoo ”shampoo”. Mááinus ana shortsit– já shampoo-saanijd siitaatlovnân ige vieressäännin. Toi rääji lii ain epimiärálâš, já kuábbáá te kalga kevttiđ, oro lemin smakkâäšši.
Sämikielâst /sh/-äšši lii čielgâsub ko suomâkielâst. /sh/ lii luándulâš sämikielân kullee jienâdâh, já toos lii meid jieijâs graafeem. Adai ij lah mihheen suujâid heiviittiđ epimiärálii suomâkiel systeem sämikielân. Sämikielân puáhtá čäälliđ vieressanij heivitmist š, veik suomâkielâst luvâččij-uv sh-. Eres äšši lii talle, jis sääni váldoo heivithánnáá siitaatlovnân tego show.
Taan puksâovdâmeerhâst lii koččâmuš vieressäänist já ton heivitmist, nuuvt et sänialgâ kalga leđe šoor–. Mut maht ain juátkiđ sääni, já mondiet? Tot kieđâvuššoo uásist 2.
- Konsonantism c suomâkielâ ts-ovtâstume sajan
Sämikielâst iä lah tábáhtusah, main konsonantismist ličij ts-ovtâstume, pic ton saajeest lii cc teikâ c. Tondiet lii luándulâš kárvudâttâđ šoorcijd já čarviistiđ puttâlist keccup makaronloová oolâ.
Keccupist lii vala nubbe-uv heiviittemčuolmâ. Kielâravvimjuávkku lii normim, et suomâkielâ kuulmâstavvâlsijd i-loppâsâš saanijd puáhtá heiviittiđ kielân -i:ttáá, adai ton tááhust säniloopâst lii tuš konsonant. Talle lii älkkee sujâttiđ: peevdist lijjii maaŋgâmuđusiih keccupeh (sujâttem: keccupij jna.).
Já maht ain? Talle ko mottoom peeivi olmooš tolkká puurrâđ makaronloová keccupáin, te puáhtá pasestiđ veik pica uuvnâst. Ton pasemist lii vuovâs kevttiđ hiäivulii piccakeeđgi teikâ piccauuvnâ. Tyellittälli picca-uv lii aaibâs njaalgâ purrâmuš.
Käldeeh:
Timo Nurmi 2004. Vierassanat. Kirjoittajan ABC-kortti. https://webcgi.oulu.fi/oykk/abc/kielenhuolto/oikeinkirjoitus/muita_ongelmallisia_oikeinkirjoitustapauksia/vierassanat/ Valdum 5.6.2021.
Martti Räsänen 2003. Vierassanojen kirjoitusongelmat. Kielikello 3 / 2002. https://www.kielikello.fi/-/vierassanojen-kirjoitusongelmat. Valdum 5.6.2021
Suomen kielen perussanakirja 1990-1994. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus.