Sámegiela ja –kultuvrra dutkansearvi, mii lea vuosttas sámegielat dutkansearvi máilmmis, vuođđuduvvui 15.6.2014 Helssegis.
Searvvi dárkkuhussan lea:
- Lasihit sámegiela girjjálaš geavaheami diehtagis ja ovddidit sámegiela ja -kultuvrra dutkamuša sihke nannet sáme- ja álgoálbmotdutkamuša paradigma dan láhkai, ahte álgoálbmotáššit gieđahallojit dáid álbmogiid perspektiivvas. Ulbmilin lea oažžut dieđalaš dutkanbohtosiid ain buoret vehádat- ja álgoálbmotservodagaid geavahussii ja árvvoštallama vuollái sihke lasihit dieđaservodagaid ja sámeservodaga oktavuođaid..
- Dahkat dutkamuša, mii hukse dutkanvullosaččaid ja dutkiid gaskasaš dásseárvosaš vuorrováikkuhusa, ja maiddái viggat lasihit áddejumi sámekultuvrra ja eará kultuvrraid gaskkas.
- Lasihit dieđu ja diđolašvuođa unnitlogu ja álgoálbmogiid gielaid ja kultuvrraid birra.
- Ovddidit sámegiela gievrudeami ja máhcaheami viidát oba Suomas.
- Ovddidit sámegielat giella- ja kulturbirrasiid, mat ovddidit sámegiela seailluheami oppa riikkas.
- Lasihit sámegiela geavaheami ja máhcahit giela geavahussii doppe, gos dan geavahus sierralágan giellageavaheami oktavuođain lea jávkan dahje geahppánan.
- Gievrudit guovtte- ja máŋggagielalašvuođa ovddidemiin dakkár sámegielmáhtu, mainna sáhttá birgehallat badjelrájálaš oktavuođain ja ain eanet máŋggagielalažžan šaddi servodagain.
Searvvi doaibmaprinsihpat ja giela ealáskahttimii ja kultuvrii gullevaš doaimmat eai vuođđuduva etnihkalašvuhtii, muhto doaibma vuođđuduvvá dieđalaš doibmii ja erenoamážit gillii ja dan ealáskahttimii sierra konteavsttain sihke ovttaska olbmo ja joavkku dahje giellaservoša dásis.