Pigga Keskitalo, Sámi allaskuvla, Sámegiela ja –kultuvrra dutkansearvvi stivralahttu
Anáris lágiduvvojedje Kielâtipšompeeivih 8.-9.1.2016 anárašgiela oahpahusáššiin. Lágideaddjin ledje Guovlluhálddahusdoaimmahat (AVI) ja Giellagáldu.
Hállin ledje bovdejuvvon Petter Morottaja, Marja-Liisa Olthuis, Trond Trosterud, Erika Sarivaara, Riitta Vesala, Heli Aikio, Inker-Anni Linkola ja mun. Munno oktasaš sáhkavuorru Inker-Anni Linkolain lei Viereskielân máttááttem fáddá, vierisgiela oahpahusáššit. Lahkoneimme fáttá sámi pedagogihka ja gielladili sihke didaktihkalaš oahpahusbeliid vuođul.
Lehkoset niegut stuoribut go balut ja dágut stuoribut go sánit! Dáiguin sániiguin rahpen dievasmahttinskuvlejumi oasi dan mearkkašumis ahte giellaealáskahttimis ja eamiálbmotgiela oahpahusas lea olu bargu, muhto vuollánit ii sáhte – hástalusat ja nuppe dáfus vejolašvuođat leat olu. Jurdagin lei deattuhit ahte ii livččii dilli bidjat nu olu deattu negatiiva beliide muhto viggat daid baicce čorget ja bidjat searaid dálá diliid čoavdimii sihke gávdnat čovdosiid čuolmmaide vai sámegielat sáhtášedje ain boahttevuođas gullot ja oidnot.
Ođđa dutkandieđus lea mearkkašupmi vehádat- ja eamiálbmot giela oahpahusdiliide. Skuvla lea mearkkašahtti arena ovddidit vehádatgielaid dili, muhto ii áidna forum. Ovdamearkan servodaga sosioekonomalaš dilálašvuođat váikkuhit maiddái gielaid oahpahusdiliide. Dálá oahppanáddejumi mielde oahpahusas galggašii váldit vuhtii kognitioid lassin affektiiva ja sosiála beliid nu ahte oahpahusas biddjo áigi maiddái ovddidit ohppiid ja oahpaheddjiid gaskasaš oktavuođaid ja gulahallama sihke konstrueret vásáhusaid ja dovdduid. Maiddái čanastagaid servodahkii lea dehálaš nannet. Sámegiela árvu servodagas guoská maiddái skuvlii. Skuvlema nuppi oasis manaime čađa jurdagiid mo čoavdit giellaoahpahusa nu ahte váldá vuhtii sosiokonstruktiivvalaš ja emošuvnnalaš beliid oahpahusas.
Skuvlendilálašvuođa loahpas oassálastit bukte joavkobarggus čovdosiid dasa mo sáhtášii ságastallamiid ja dievasmahttinskuvlema bokte loktet diđolašvuođa sámegiela sajádagas ja ahte mo dili sáhttá buoredit. Oahpaheaddjit bukte iešguhtege čovdosiid beaivválaš diliset buorideapmái. Boahttevaš dievasmahttinskuvlemiin sáhttá giddet ain eambo fuomášumi dihtorteknologiija vejolašvuođaide ja buktit váras dutkandieđuid oahpaheddjiid adnui.
Okta bealli mii lea oppalaččat dehálaš sámi oahpahusa olis smiehttat, ahte mo oahpahus lágiduvvo. Bukten sáhkavuorus jurdagiid dan birra, mo skuvllas áigi geavahuvvo ja mo oahpahuslanjat organiserejuvvojit. Seammás hállen dan birra, ahte galgá guorahallat gii dieđu skuvllas hálddaša ja gii dan oamasta. Suokkardallen maid áššeoli dan birra, ahte makkáraš lea oahpaheaddji rolla ja oahppi rolla sámeoahpahusas.
Sáhkavuorru vuođđuduvai dutkanbargui (omd. Keskitalo 2010). Guorahallen nákkosgirjjis skuvlla sosialiserema ja sámevuođa enkulturerema rollaid skuvllain. Enkultureren mearkkaša sámi kultuvrra rolla skuvllas. Sosialiseren skuvllas dávjá dáhpáhuvvá oarjemáilmmi eavttuid vuođul nugo ahte skuvlii mihtilmas skuvlakultuvra eavttuinis beassá hálddašit, nuba áigi šaddá cuovkkas, oahpahus dáhpáhuvvá njealji seainni siste ja dieđu juohká oahpaheaddji okto. Evttohin fátmmasteaddji huksehusaid dasa ahte mo čoavdit skuvlla organiserema nu ahte dat válddášii eanet vuhtii sámevuođa ja guođášii skuvlii mihtilmas skuvlakultuvrra uhcit rollii. Dakkáraš fátmmasteaddji huksehusat leat sámi áige-, báike- ja diehtoáddejupmi. Dalle skuvlla organiseren šattašii luvvosit rámmaid ja lagabui sámi kultuvrii mihtilmas árvvuid ja oaidninvugiid bokte lágiduvvot. Máŋggakultuvrrat oahpahusdilis álo lea kollišuvdna eahpedásálaš válddi juohkáseami dihtii, nuba kulturkollišuvdna lea garvemeahttun. Sámi áigejurddašeapmi lea ollislaš, syklalaš ja čuovvu jagiáiggiid sihke jagi bargguid báikkálaš oaidninvuogis. Dalle lineára skuvlaáddejupmi áiggis sáhtášii báhcit eret ja sadjái boađášii oppalaš áddejupmi áiggi birra. Skuvlakultuvra sáhttá hehttet dákkáraš skuvlalágideami, dasgo fága- ja diibmojuogu dihtii sáhttá leat bággu doaibmat nugo skuvla lea álo doaibman. Vai sámi áigeáddejumi lágan oahpahus lihkostuvvá, de ferte olles skuvla guorahallat doaibmageavadiid ođđasit. Sámi báikeáddejupmi lea báikái čadnon sihke dasa guoská. Sámit doibmet miehtá Sámi ja globála eamiálbmot doaibmanguovllu masa sihke riikkaid geavadagat ahte muđui máilmmálaš bárut váikkuhit. Luohkkálanja galgá ipmirdit rabas oahppanarenan mas lassin oidno gielalaš duovdagiin sámegiela árvu nugo Inker-Anni Linkola deattuhii skuvlenbeivviin.