Abstraktit

Norgga árktalaš universitehta Giellatekno dutkanjoavku lea maŋimuš guokte jagi huksen anárašgiela morfologalaš analysáhtora, mii geavahuvvo ee. sátnedivvunprográmmas. Min artihkal guorahallá, man bures sátnedivvunprográmma doaibmá.

Prográmma optimála doaibman lea guovddážis ee, danin go gielahuvvan sohkabuolvvat čálligohtet giela ja dárbbašit bures doaibmi čállinveahkkeneavvu. Mii leat čoaggán autenttalaš teavsttaid ja vuos geahčadit, mat leat dáin teavsttain dábáleamos čállinmeattáhusat ja dasto guorahallat, man stuora oasi čállinmeattáhusain prográmma dál fuomáša ja man muddui prográmma máhttá fállat rivttes čállinhámi. Prográmma buorideami oainnus lea maiddái dárbu diehtit, maid čállinhámiid sátnedivvunprográmma ii dovdda ja dasto merke riekta čállojuvvon sátnehámiid meattáhussan.

Tän artikklest tuʹtǩǩääm sääʹmǩiõl denominaaljååʹđtõõzz -vuõtt. Täid jååʹđtõõzzid vuäitt raajjâd nuʹtt nomiinin ouddmiârkkân liâskkvuõtt  go adjektiivin še ouddmiârkkân kõrrvuõtt. Ođđ sääʹnǩeeʹrj ǩiõttǩeeʹrjtõõzz mieʹldd jååʹđtõõzz vuâđđan vuäitt leeʹd nuʹtt predikatiivååʹbleǩ ouddmiârkkân jõõskâsvuõtt < jõõskâs #jõskk go attributtååʹbleǩ še ouddmiârkkân ääʹhnesvuõtt < ääʹhn #ääʹhnes. Tän artikklest tuʹtǩǩääm kuäbbaž täin vuâđin lij tääuʹjab, lie-a jeäʹrdõõzz jååʹđtõõzzi kõõskâst da mäʹhtt näkam jååʹđtõõzzid raajât jeeʹres sääʹmǩiõlin. Veʹrddeem nuõrttsääʹmǩiõl jååʹđtõõzzid aanrõsǩiõl jååʹđtõõzzin -vuotâ da tâʹvvsääʹmǩiõl jååʹđtõõzzin -vuohta. Tuʹtǩǩääm måkam jååʹđtõõzz lie sääʹnǩeeʹrjin di mainstum da ǩeeʹrjtum ǩiõlâst.

Tät tuʹtǩǩummuš oudd ođđ teâđ sääʹmǩiõl sääʹnraajjmõõžžâst. Tuʹtǩǩummuš lij vääžnai tõn diõtt go ânnʼjõžääiʹj sääʹmǩiõʹlle raajât jiânnai ođđ saaʹnid da sääʹnraajjmõõžž haaʹleet normativisâʹstted.

Addjektiiv
Nomiin
Sääʹnraajjmõš
denominaaljååʹđtõõzz

Työryhmän artikkelissa kuvataan Skolt Saami Memory Bank-hankkeen työtä ja metodia kolttasaamelaisen kielen ja kulttuurin elvytyksessä arkistoaineistojen palautuksen kautta. Hankkeessa on kehitetty uudenlainen käytännön toiminnan metodi, joka koostuu seuraavista osista: 1) Arkistotyö ja arkistotutkimus, jossa etsitään, järjestellään, analysoidaan ja valmistetaan aineistoja. Tämä työ mahdollistaa arkistoaineistojen käyttämisen. 2) Aktiivinen arkistoaineistojen palautustyö, jota tekevät kolttasaamelaiset kieli- ja kulttuurityöntekijät yhteisön sisällä. 3) Merkityksellistä on ollut luoda toimiva polku arkiston ja yhteisön välille yhteistyössä kolttasaamelaisten kanssa. Lisäksi kuvaamme tämän jo alkaneen työn käytännön vaiheita ja vaikuttavuutta yhteisön kielen- ja kulttuurin käytön kannalta.Työryhmä Marko Jouste, Markus Juutinen, Miika Lehtinen, Anna Lumikivi, Hanna-Maaria Kiprianoff

Koltansaame, arkisto, repatriaatio

Pro gradu -tutkâmušâst lam tuuđhâm anarâškiel šaddonoomâi etymologia. Anarâškiel kuobbârij já loddenoomâi etymologia lii tutkum ovdil, mutâ šaddonoomâi etymologia ij lah.
Ulmen lâi selvâttiđ, magarijn šadoin kávnojeh anarâškiel noomah, magareh noomah toh láá, mii lii nomâttâsâi algâpuáttim já mon puáris säänih toh láá.
Tutkâmhypoteesin lâi, ete tehálumosijn šadoin láá puáris aalmugnoomah. Sämmiláid teháliih šadoh láá lamaš myerjih já muorah, main láá puárásumoseh noomah. Šaddonomâttâsah kovvejeh šaddoid mahtnii. Kuávdáš šaddonomâttâsah láá ohtâsâšsämmiliih.
Árvuštâlâm nomâttâsâi ave já miäruštâlâm kullojeh-uv toh puáris aalmugnoomáid, nuorâ aalmugnoomáid vâi uđđâ oppâráhtusij noomáid. Puáris ahekeerdist tuuđhâm magareh ahekeerdih ton siste kávnojeh.
Ave miäruštâllâm tábáhtuvá etymologlijn käldei, nomâttâsâi lavdâm sämikielâin sehe nomâttâsâi analysistem vuáđuld.  Árvuštâlâm láá-uv säänih kielâ jieijâs säänih vâi láá-uv toh luávnejum.
Selvânii, ete kuávdáš šadoh sämmilijd láá lamaš myerjih já muorah, moin láá puárásumoseh noomah já moh láá kielâ jieijâs säänih. Nuorâb noomah láá ruáhuviärdásijn šadoin. Ruáhuviärdásij šaddonoomah láá jurgâlusah teikkâ loovnah.

Mon tuʹtǩǩeem kandidatt-tuâjstan sääʹmǩiõl vuâđđsääʹnnjiârǥ. Kõõččmõššân leäi tõt, lij-a sääʹmǩiõlâst takai naggtõsciâlkki neutraal jiârgg SVO avi SOV. Tän ääʹšš leʹjje tuʹtǩǩääm samai ooccanj ouddâl tõn, ij-ǥa tõʹst käunn’jam muu teâđai mieʹldd ni õhtt čiõlgg kvantitatiivlaž tuʹtǩǩummuš. Tuʹtǩǩummšest mon analysõʹsttem 361 ciâlkkjed neellj mainsteeʹjest. Materiaal vuåǯǯum jiõnnliântin, mõõk leʹjje liânttuum 1960-1970-lååǥǥain. Vaʹlddem lokku tõn, lie-a ciâlkki vueiʹvv- avi čårrciâlkki, lie-a tõk naggtõõzz, kõõččmõõžž avi päkkmõõžž da lij-a tõi verbaalân veäʹǩǩveʹrbbraajõs avi õhttnaž veʹrbb. Muu puättmõõžži mieʹldd sääʹnnjieʹrǧǧe vaaikat tõt, lij-a ciâlkkjest subjeʹktt avi ij. Jõs ciâlkkjest lij pâi veʹrbb da objeʹktt, tääujmõs jiârgg lij OV, leâša jõs tõʹst lie kuhttu subjeʹktt da objeʹktt, teʹl SVO lij tääujab ko SOV. Vuâmmšem tõn še, što infiniittlai veeʹrbi objeʹktt lij võl tääujben veeʹrb ooudbeäʹlnn ko finiittlain veeʹrbin.