Satavuotiaan Suomen monikulttuuriset kasvot – avoin yleisötilaisuus Kansallisarkistossa
Satavuotiaan Suomen monikulttuuriset kasvot – avoin yleisötilaisuus Kansallisarkistossa
Kansallisarkistossa järjestetään kaikille avoin yleisötilaisuus saamelaisten kansallispäivänä 6.2.2017, jolloin tulee kuluneeksi sata vuotta ensimmäisestä, Trondheimissa järjestetystä saamelaiskokouksesta. Koska Kansallisarkistossa säilytetään laajasti saamelaisten arkistojen ohella myös muihin Suomen vähemmistöihin liittyviä asiakirja-aineistoja, käsitellään tapahtumassa myös maamme muita vähemmistöjä.
Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Kansallisarkisto, Citysaamelaiset, Vähemmistöoikeuksien ryhmän Suomen jaosto ry (MRG Finland), juutalainen seurakunta ja Hakunilan kansainvälinen yhdistys ry.
Aika: maanantaina 6.2.2017 klo 13 – 18
Paikka: Kansallisarkisto, Rauhankatu 17, Helsinki
OHJELMA
Ennen Kansallisarkiston tilaisuuden alkua on Saamen lipun nosto Porthanian edustalla klo 12. Sami Soga Lavlla -kansallishymni, Hilda Länsmanin joikuesitys.
Ks. Ohjelma:
http://www.arkisto.fi/news/1886/61/Satavuotiaan-Suomen-monikulttuuriset-kasvot-avoin-yleis%C3%B6tilaisuus-Kansallisarkistossa/d,ajankohtaista
Invitation to the Conference Indigeneity in the Arctic: Local and Global Experiences
Invitation to the Conference
Indigeneity in the Arctic: Local and Global Experiences
Alkuperäiskansaisuus arktisella alueella: paikalliset ja globaalit kokemukset
January 19-20, 2017
University of Helsinki, Finland
You can also find the event on Facebook: https://www.facebook.com/events/1224300847605408/
The registration is now open!
The two day conference on Indigeneity in the Arctic: Local and Global Experiences will take place on Thursday 19th of January 2017 from 08.45 to 17.30 and Friday 20th of January from 9.00 to 17.00. The venue is University of Helsinki’s Metsätalo, Lecture room 1 (Unioninkatu 40, Helsinki).
The conference examines the concept of ‘indigenous peoples’ as an international and global phenomenon, and the unique processes through which this concept is applied to, lived and translated for each local situation. What do the concepts ”indigenous peoples” and “indigeneity” mean? Are they terms that promote indigenous and human rights, or are they tied to changing power relations in discursive ways? What is the role of these terms in the Finnish context? What are the past and current experiences of indigeneity?
Indigenous peoples’ experiences are closely tied to colonialism, which has shaped indigenous languages, cultures, and livelihoods. But, how is colonialism experienced at micro-levels? What kind of forms did and does colonialism(s) take? How is colonialism reflected in the current research on indigenous peoples? Who defines and decides on research subjects and research topics?
The second day of the conference examines the Arctic and especially Sámi peoples issues. It aims to open new perspectives to the history and presence of indigenous peoples in the Arctic’s multicultural and -lingual history. By bringing together several disciplines, the aim is to foster academic research on understanding the local indigenous communities and the borders of ‘indigeneity’. During the conference, a broad range of standpoints, results and research problems will be put in enriching, constructive dialogue to provide new insights into the studies on ‘indigeneity’.
Keynote speakers:
Ulf Mörkenstam, Associate Professor/Senior lecturer, Institute of Social Sciences, University of Stockholm
Michelle Harris, Director, Institute for Global Indigeneity, University of Albany (SUNY)
Else Grete Broderstad, Professor, Centre for Sámi Studies, University of Tromsø.
The registration is now open! Please fill in the online registration form here: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/76209/lomake.html. The event is open to the public and free of charge for all participants but a registration before January 10, 2017 is compulsory. The available places will be filled in the order of registration. Participants are responsible for their own travel and accommodation arrangements. A detailed schedule will be announced closer to the event. The event will be held in English.
The venue is wheelchair accessible and there are places for 3-4 wheelchairs at the back of the lecture room.
Organisers and contacts:
In case you have any questions, please contact glocal-conference@helsinki.fi.
Reetta Toivanen, Dr. Docent, University Lecturer, Academy of Finland project On ”Glocal” governance: On the meanings and consequences of the ”vernacularization” of Human Rights Concepts (2010-2016), University of Helsinki (reetta.toivanen@helsinki.fi), project homepage http://www.helsinki.fi/project/glocal/events.html
Pirjo Kristiina Virtanen, Assistant Professor, Dr. Docent, Indigenous Studies, University of Helsinki (pirjo.virtanen@helsinki.fi)
On aika maksaa jäsenmaksusi
20€ tilille FI98 5723 0220 3848 66
Maksettuasi laita viesti irja.seurujarvi@gmail.com
ART+SCIENCE: Indigenous Peoples and Art 24.11. at 16.30-16 at the University of Helsinki
The panel discussion focuses on the history, culture and art of indigenous peoples, and their inclusion – or exclusion – from mainstream society. Are indigenous people afforded the right to cultural determination, identity and agency in contemporary societies? What roles are given to art within a native culture and in its relation to the dominant culture? What might arts education, or research, contribute towards social equality and justice? What kind of research can be done in cooperation with indigenous peoples?
Participants include researchers Alexis Kallio and Hildá Länsman working in the ArtsEqual research project at the University of the Arts Helsinki as well as Assistant Professor Pirjo Kristiina Virtanen from the University of Helsinki. Irja Seurujärvi-Kari will chair the discussion. Hildá Länsman will open the discussion with a joik and a song.
ART+SCIENCE series is organised by Think Corner and the University of the Arts Helsinki in autumn 2016.
Watch live stream: https://www.helsinki.fi/fi/ajankohtaista/tiedekulma-live
Muotoiluajattelu osaksi kasvamista – kysymys, väite, uusi ajatus tai ehdotus
Inka Kangasniemi
Miten saisi siirrettyä lapsille sitä upeaa arvomaailmaa, mitä saamelainen muotoiluajattelu sisältää? Sitä olen miettinyt vuosikausia. Ei lapsille auta luennoida käsityöläisen materiaalituntemuksesta, eri materiaalien mahdollisuuksista tai saamelaisen esineistön evoluutiosta. Eivät lapset liioin jaksa tehdä hitaita perinteisiä pahka-, sarvi- tai turkistöitä.
Tutustuttuani muotoilukasvatuksen maailmaan Mikkeli Art and Design Weekillä vuonna 2015 aloin kehittelemään mielessäni konseptia lapsille suunnatuista työpajoista, joissa yhdistyisi saamelainen muotoiluajattelu ja nykymuotoilun työkalut. Työpajoissa lähtökohtana työskentelylle olisivat Saamelaisarkiston materiaalit, kuten valokuvat tai muut paperiset aineistot.
Saamukas-hankkeen käynnistyttyä aloin ideoimaan työpajojen sisältöjä siten, että niissä näkyisi selkeästi nykyajan saamelaisten elinkeinojen kirjo ja arktinen lifestyle. Sisältövaihtoehtoja oli aluksi kymmeniä, joista Saamukas-hankkeen testaukseen päätyi kolme erilaista sisältöä.
Rajasin työpajojen rakenteen hyvin tarkkaan. Suunnitellut työpajat ovat luonteeltaan intensiivisiä. Niiden runko on tarkkaan mietitty ja aikataulutettu. Yhden työpajan kesto on kaksi tuntia, johon sisältyy toimeksiannon lisäksi alkuideointi, ideoiden läpikäynti, varsinainen työskentelyvaihe sekä palaute.
Saamelainen perinne kohtaa muotoilun työkalut
Esittelen seuraavaksi kolme hankkeen aikana toteutunutta työpajaa:
Graafisen suunnittelun työpajan lähtökohtana toimivat oman alueen perinteiset kuviot kudonnaisissa. Työpajassa oppilaat suunnittelivat lapaskuvioiden esitystekniikan innostamina printattavat kuosit kangaskasseihin.
Työpaja alkoi toimeksiannon jälkeen kolmen konseptin suunnittelulla, jonka jälkeen jokainen vuorollaan esitteli omat konseptinsa ryhmälle. Kunkin oppilaan kohdalla käytiin nopeaa vuorovaikutusta konsepteista, ja sen jälkeen oppilas kertoi, minkä konsepteista hän haluaa toteuttaa painokuosiksi. Myös muu ryhmä sai äänestää mieluista konseptiaan.
Tämän jälkeen valittu konsepti piirrettiin pikselitekniikalla kuultopaperille. Lopuksi oppilaat saivat antaa palautetta työpajasta.
Kotona käsittelin työpajasta keräämäni pikselityöt kuvankäsittelyohjelmalla printtikuvioiksi, ja lopputuloksena syntyi tyylikkäitä ekologisia kangaskasseja.
Käyttäjälähtöinen suunnittelu -työpajassa lähtökohtana toimivat saamelaisten käyttämät reet ja ahkiot. Työpajassa oppilaat toteuttivat rekiä ja ahkioita joko kollaasi-, tai hahmomallitekniikalla.
Työpaja alkoi toimeksiannon ja kohderyhmän valinnan jälkeen aivomyrsky-nimisellä ideointimenetelmällä, jonka ideana on tuottaa mahdollisimman paljon ideoita lyhyessä ajassa. Menetelmässä kaikki saavat sanoa aiheeseen liittyviä ideoita yhden toimiessa kirjurina. Hulluimmatkin ideat ovat sallittuja. Kirjatut ideat ovat kaikkien käytettävissä.
Tämän jälkeen oppilaat piirsivät nopean luonnoksen omasta ideasta paperille, jonka jälkeen siitä tehtiin esityskuva kollaasitekniikalla tai kolmiulotteinen hahmomalli. Lopuksi oppilaat antoivat palautetta työpajasta.
Estetiikka-työpajassa lähtökohtana toimii saamelainen ornamentiikka. Työpajojen tuloksena syntyi kierrätetystä vuolukivestä riipuksia, esimerkiksi kaulaan tai reppuun.
Työpajan toimeksiannon jälkeen oppilaat saivat perehtyä oman alueen saamelaiseen ornamentiikkaan, jonka pohjalta he saivat suunnitella kuvioita omaan työhönsä. Suunnitelmien läpikäynnin jälkeen oppilaat aloittivat työskentelyn, joka jaottui kolmeen vaiheeseen. Työkalujen käyttö ja materiaalin työstömenetelmät, ornamentiikka ja muodonanto sekä kiviosan kiinnitys riipusnauhaan. Työpajan lopuksi oppilaat saivat antaa palautetta työpajoista.
Kuvia työpajoista näet tästä.
Palaute Saamukas-hankkeen työpajatoiminnasta on ollut tähän asti paitsi innostunutta, myös innostavaa. Hankkeen lopputuloksena syntyy kokeellinen saamelainen muotoilukasvatuspaketti. Pakettia voivat omassa toiminnassaan hyödyntää niin saamelaiset käsityöläiset, opettajat kuin vapaa-ajan ohjaajatkin. Tulen keräämään oppilaiden palautteen lisäksi palautetta opettajilta, joiden kanssa olen työpajoja kouluissa pitänyt.
Saamelainen muotoilukasvatus on käsitteenä uusi, joten kutsunkin kaikki mukaan ideoimaan, luomaan ja muotoilemaan saamelaista muotoilukasvatusta. Ottakaa rohkeasti yhteyttä! Osoitteeni: ikangasniemi@hotmail.com
Yhteistyössä Saamukas-hankkeessa toimivat Saamelaisarkisto, Taiteen edistämiskeskus, Utsjoen kunta, Inarin Kunta, Sodankylän kunta Rovaniemen kaupunki ja Inarinsaamelaiset ry. Rahoitusta hankkelle ovat myöntäneet Alli Paasikiven säätiö ja Kalevala-korun kulttuurisäätiö.
Indigenous studies Kick-off symposium, 18.10.2016, klo 13- Helsingin yliopistossa
Alkuperäiskansatutkimuksen Kick-off symposium Helsingin yliopistossa, 18.10.2016, klo 13-
Ohjelma:
http://blogs.helsinki.fi/indigenous-en/events/
Sananen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen saamelaisia koskevasta oikeuskäytännöstä
Heta Heiskanen
Sananen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen saamelaisia koskevasta oikeuskäytännöstä
Euroopan ihmisoikeussopimus (EIS) ja sitä koskeva oikeuskäytäntö ei ole nykyisellään tarjonnut tehokasta oikeussuojakeino saamelaisille. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei strategista litigaatio, voisi muuttaa tilannetta. Strategisella litigaatiolla tarkoitetaan sopivien yksittäistapausten etsimistä oikeuskanteita varten, jotta oikeudellisen linjavedon kautta saataisiin aikaan laajempi yhteiskunnallinen muutos.
Jotta tulevaisuuden oikeuskäytäntö voisi kehittyä alkuperäiskansan oikeuksia paremmin turvaavaksi, on syytä tunnistaa selittäviä tekijöitä nykyiselle tilanteelle ja pohtia, miten Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) yleiset opit voisi valjastaa strategisen litigaation tueksi.
Muutamista nykyisen käytännön selittävistä tekijöistä
Varhaisen oikeuskäytännön selittävinä tekijöinä on ainakin osaksi se, että alkuperäiskansan oikeuksien ja vähemmistöoikeuksien kehitys ei ollut tuolloin vielä valtavirtaistunut. Kehityskaarta voidaan verrata romanien oikeuksien tunnustamiseen ja turvaamiseen EIS:n piirissä, sillä prosessi oli myös alkuun hidas. Keskeisenä muutostekijänä romanien oikeuksia koskevien tuomiolinjojen muuttumisessa oli, että vireille laitettiin useita tapauksia, joissa oli aktiivisesti mukana järjestöt, jotka tuottivat monipuolista näyttöä romanien syrjinnästä.
Romani- ja muista vähemmistöoikeuden tapauksista on opittavissa, että erityinen kulttuuri ja elämäntapa on suojattu EIS:n artiklan 8 alla, joka suojaa yksityiselämää. Nykyisissä alkuperäiskansaa koskevissa oikeustapauksissa EIT:n artiklaa 8 ei kuitenkaan ole voimakkaasti hyödynnetty, vaan on nojauduttu enemmän artikloihin 6 ja ensimmäisen lisäpöytäkirjan ensimmäiseen artiklaan koskien omaisuudensuojaa.
Joissakin alkuperäiskansaa koskevissa oikeustapauksissa on myös ollut prosessiin liittyviä puutteita, eli esimerkiksi kotimaisia oikeussuojakeinoja ei ole käytetty loppuun saakka. Tällaiset ongelmat ovat suhteellisen yleisiä, eivätkä niinkään kytköksissä alkuperäiskansan oikeuksiin.
Tulevaisuuden tapausten argumentaation rakentamisesta
Handölsdalen Sami village and others v. Sweden tapauksen eriävä mielipide näyttää tietä tulevaisuuden kanteiden argumentaation rakentamiselle. Kuten Timo Koivurova on tuonut esiin, tuomari Ziemele viittaa omassa mielipiteessään alkuperäiskansan oikeuksien kehittymiseen ja vakiintumiseen ja katsoo, että EIT:n tulisi ottaa huomioon kansainvälinen kehitys.
Olisi EIT:n omien tulkintaoppien, eli konsensus-opin, dynaamisen tulkinnan ja kansainvälisten trendien tulkintaopin mukaista ottaa huomioon kansainvälinen kehitys eli esimerkiksi ILO 169 sopimus ja YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien julistus.
Konsensus-opilla viitataan siihen, että EIT katsoo eri lähteiden valossa, onko asiasta eurooppalainen tai kansainvälinen yhteisymmärrys. Esimerkiksi alkuperäiskansan oikeudet on kehittynyt YK:n, ILO:n ja eri alueellisten ihmisoikeustoimijoiden keskuudessa siten, että EIT voisi olla valmis katsomaan alkuperäiskansan oikeuksien vakiintuneen.
Dynaamisella tulkinnalla tarkoitetaan sitä, että Euroopan ihmisoikeussopimusta tulee tulkita kulloisenkin ajan ja yhteiskunnan hengessä niin, että ihmisoikeudet antavat suojaa reagoi yhteiskunnan uudenlaisissa olosuhteissa. Euroopan ihmisoikeussopimuksen laatimisen aikaan alkuperäiskansan oikeuksien kehitys ei ollut samanlainen kuin nyt, joten kun tilanne on muuttunut, tulisi se vaikuttaa myös siihen, miten EIS tulkitaan tässä ajassa.
Kansainvälisten trendien tulkintaoppi viittaa siihen, että EIT ei tee tulkintaansa tyhjiössä, vaan ottaa tarvittaessa huomioon erilaiset kansainväliset kehityskulut, myös ei-oikeudellisesti sitovat trendit, jos ne tarjoavat tukea uudessa tai muuttuneessa tulkintatilanteessa. EIT on esimerkiksi katsonut, että ympäristöllä on kasvava merkitys yhteiskunnissa, sillä niin Euroopassa kuin maailmanlaajuisesti on kehitetty ympäristörikosten kriminalisointia. Tämä linjaus on tehty siitä huolimatta, että itse sopimusteksti ei viittaa lainkaan ympäristöön erityisenä suojeltuna intressinä.
Haasteeksi saattaa vain muodostua, että EIT muuttaa useimmiten tulkintalinjaansa edellä mainittujen oppien avulla suuressa jaostossa muiden jaostokokoonpanojen sijaan. Suuren jaoston käsittelyyn pääsee vain hyvin rajattu määrä tapauksia vuosittain.
Martin Scheinin on katsonut omalta osaltaan, että tulkinnan muutos edellyttäisi todennäköisimmin hyvin vakavan loukkauksen löytymistä. Vakavimpiin loukkauksiin voidaan katsoa etenkin ehdottomien oikeuksien loukkaukset eli loukkaukset jotka koskevat oikeutta elämään tai kidutuksen kieltoa. Tämäkin näkemys on perusteltu nykyisen EIT:n oikeuskäytännön valossa, sillä mitä vakavampi loukkaus, sen todennäköisemmin EIT voi katsoa, että loukkaus on EIS:n hengen ja päämäärän vastainen.
Itse näen, että vipuvartta voi saada lisäksi nykyisistä, etenkin artiklan 8 alla käsitellyistä ympäristötapauksista, sillä saamelaistapaukset kytkeytyvät monesti maankäyttökysymyksiin, joita on käsitelty nimenomaisesti artiklan 8 yhteydessä. Ympäristötapauksissa on kiinnitetty huomiota esimerkiksi tiedonsaanti- ja muutoksenhakuoikeuksiin sekä terveyteen liittyviin haittoihin. Samanaikaisesti oli tärkeää huolehtia, että argumentaatiossa otetaan huomioon nykyinen vähemmistöoikeuden kehitys ja valtioiden positiiviset toimintavelvoitteet. Positiivisilla toimintavelvoitteilla viitataan valtioiden edistämisvelvoitteisiin, joihin lukeutuu mm. riittävän lainsäädännön kehittäminen, valvontamekanismien ylläpitäminen ja konkreettisten toimenpiteiden tekeminen oikeusloukkausten ennaltaehkäisemiseksi.
Heta Heiskanen
HTM, VTM
yliopisto-opettaja
Johtamiskorkeakoulu
Tampereen yliopisto