Almmá ráhkisvuođa haga ii leat eallin

Pigga Keskitalo

Sámi allaskuvla ja Lappi universiteahtta

Lea dárbu ovddidit sámi pedagogihka sámegiela dili ja sámeoahpahusa iešvuođaid dihtii. Sámi pedagogihkka gullá eamiálbmot pedagogihka dutkama suorgái. Eamiálbmot pedagogihkka ii leat moge oktasaš doabagihppu govvet máilmmi eamiálbmogiid pedagogihkaid, fal sáhttá buorebutge hállat arvedávggi birra mas iešguhtege eamiálbmogat huksejit iežaset filosofiija ja árbevieru ala pedagogalaš lahkonanvugiid, jurdagiid ja čovdosiid. Eamiálbmot pedagogalaš dutkamiin leat dutkan eamiálbmogiid bajásgeassin- ja skuvlenvuogádagaid sihke árbevirolaš máhtu rolla ja mearkkašumi seammás go leat guorahallan pedagogalaš filosofalaš paradigmaid, ontologiijaid ja epistemologiijaid. Servodaga dárbbuid vuođul ovttas skuvlejumi doibmiiguin lea vejolaš vuolgit govvidit diliid ja rievdadit problemáhtalaš geavadiid.

Sámi pedagogihka ovddideapmái ja dutkamii lea leamašan dárbu vai sámi oahpaheaddjeoahppu ja sámi skuvllat, mánáidgárddit ja sámeoahpahus sáhttet oažžuid reaidduid dasa mo skuvlema ja bajásgeassima galggašii lágidit formála diliin nu ahte váldá maiddái vuhtii eahpeformála diliid oahppanvugiid. Miihan oahppat eallima ja boahttevuođa dihtii. Danin skuvllat galggašedje fállat ohppiide dakkáraš dáidduid maid vehkiin sii birgejit boahttevuođas. Dálá skuvlejumi dáfus sámi pedagogihkas lea erenomáš mearkkašupmi dasgo dat lea erenomážit beroštuvvan guorahallat árbevirolaš máhtu rolla ja mearkkašumi formála bajásgeassininstitušuvnnain. Lassin maŋŋeassimilašuvnna dilis lea dárbu guorahallat maiddái mo ja makkáraš vugiiguin sámegiela ealáskahttin galggašii dáhpáhuvvat ja mo giellamolsuma sáhtášii fámolabbot bissehit. Servošiid ja dutkiid ovttasbargu lea dehálaš. Sámi pedagogihkka addá doaivaga skuvlejumi ovddideapmái máŋggabealat diliin.

Sámi pedagogihkka guoskkaha viidát árrabajásgeassima, skuvlla ja eallináigásaš oahppama miehtá Sámi. Sámi pedagogihkka lea beroštuvvan maid erenomážit mánáid, nuoraid ja bearrašiid buresbirgejumis ja sin diliid guorahallamis kompleaksa oktavuođain ja ahte mo ahke- ja sohkabuolvvaid ovttasbarggu sáhttá nannet. Máŋggat pedagogalaš dutkamat leat vudjon guorahallat sámi pedagogihka ilbmanemiid mánáidgárddiin, skuvllain, vuođđoskuvlla maŋŋá ja rávesolbmuid oahpahusas. Maiddái eahpeformála oahppama ja oahpahusa diliid dutkan ja guorahallan lea beroštahtti dasgo dan bokte sáhttit jurddašit mo árbevieruid ovddidit boahttevaš buolvvaide ja makkáraš árvvut leat bajásgeassima duogážis. Lea sáhka das, ahte pedagogihkka sáhttá fágan leat fárus nannemin iešguhtege doaimmain ja birrasiin lasiheamen servodagaid buresbirgejumi, ovdamorraša ja juohkima dovdduid. Dieno pedagogihkka lea dehálaš fága- ja dieđasuorgi. Nu máŋggat eamiálbmot lahtut beaivválaččat leat dahkamušas pedagogalaš institušuvnnain ja pedagogaiguin miehtá máilmmi. Danin pedagogalaš deaivvadeapmi lea dehálaš.

Sámi pedagogihkka guoská buot dan bajásgeassin- ja skuvlendoaimma mainna lea mii nu dahkamuš sámevuođain. Nu ovdamearkan Suoma sámiid ruovttuguovllu skuvllain sáhtášii ovddidit ain fámolabbot sámi pedagogihka, mii válddášii vuhtii skuvllaid erenomáš diliid ja iešvuođaid. Sámi pedagogihka jurdagiid ja reaidduid galggašedje skuvlejeaddjit dovdat. Lea dárbu lasihit dievasmahttinskuvlejumi. Viidát ipmirduvvon sámi pedagogihkka guoskkaha olles skuvlla doaimma erenomážit davvi guovlluin muhto eanet ja eanet maid urbána birrasiin. Measta 70 proseantta sápmelaččain orrot urbána birrasiin dán áigge. Maiddái earátgo sámegielat oahpahussii oassálastit sáhttet ávkašuvvat sámi pedagogihka čovdosiin man vuođđun lea sámi árbevirolaš bajásgeassin árbevierru.

Ilbmaneamit ja oppalaš oahppan leat oahppoplána ođasteami oktavuođas jagis 2016 ovddosguvlui Suomas áigeguovdilis áššit. Sámi pedagogihka jurdagat oahppi aktiiva rollas ja báikkálaš ja lundui čádnon oahpahusas leat dehálaččat go rievdada oahpahusa ollisvuođaid guvlui. Sámi pedagogihka ulbmilin lea doarjut iešguđetlágan ohppiid ja sin čatnašumi daidda báikkiide ja báikegottiide main lea sidjiide mearkkašupmi. Jurddan lea ahte mánát dovddašedje gullevašvuođa ja ráhkisvuođa davvi báikkiide, ealáhusaide, sámegillii ja sámevuhtii. Almmá ráhkisvuođa haga ii leat eallin.