Inka Kangasniemi
Miten saisi siirrettyä lapsille sitä upeaa arvomaailmaa, mitä saamelainen muotoiluajattelu sisältää? Sitä olen miettinyt vuosikausia. Ei lapsille auta luennoida käsityöläisen materiaalituntemuksesta, eri materiaalien mahdollisuuksista tai saamelaisen esineistön evoluutiosta. Eivät lapset liioin jaksa tehdä hitaita perinteisiä pahka-, sarvi- tai turkistöitä.
Tutustuttuani muotoilukasvatuksen maailmaan Mikkeli Art and Design Weekillä vuonna 2015 aloin kehittelemään mielessäni konseptia lapsille suunnatuista työpajoista, joissa yhdistyisi saamelainen muotoiluajattelu ja nykymuotoilun työkalut. Työpajoissa lähtökohtana työskentelylle olisivat Saamelaisarkiston materiaalit, kuten valokuvat tai muut paperiset aineistot.
Saamukas-hankkeen käynnistyttyä aloin ideoimaan työpajojen sisältöjä siten, että niissä näkyisi selkeästi nykyajan saamelaisten elinkeinojen kirjo ja arktinen lifestyle. Sisältövaihtoehtoja oli aluksi kymmeniä, joista Saamukas-hankkeen testaukseen päätyi kolme erilaista sisältöä.
Rajasin työpajojen rakenteen hyvin tarkkaan. Suunnitellut työpajat ovat luonteeltaan intensiivisiä. Niiden runko on tarkkaan mietitty ja aikataulutettu. Yhden työpajan kesto on kaksi tuntia, johon sisältyy toimeksiannon lisäksi alkuideointi, ideoiden läpikäynti, varsinainen työskentelyvaihe sekä palaute.
Saamelainen perinne kohtaa muotoilun työkalut
Esittelen seuraavaksi kolme hankkeen aikana toteutunutta työpajaa:
Graafisen suunnittelun työpajan lähtökohtana toimivat oman alueen perinteiset kuviot kudonnaisissa. Työpajassa oppilaat suunnittelivat lapaskuvioiden esitystekniikan innostamina printattavat kuosit kangaskasseihin.
Työpaja alkoi toimeksiannon jälkeen kolmen konseptin suunnittelulla, jonka jälkeen jokainen vuorollaan esitteli omat konseptinsa ryhmälle. Kunkin oppilaan kohdalla käytiin nopeaa vuorovaikutusta konsepteista, ja sen jälkeen oppilas kertoi, minkä konsepteista hän haluaa toteuttaa painokuosiksi. Myös muu ryhmä sai äänestää mieluista konseptiaan.
Tämän jälkeen valittu konsepti piirrettiin pikselitekniikalla kuultopaperille. Lopuksi oppilaat saivat antaa palautetta työpajasta.
Kotona käsittelin työpajasta keräämäni pikselityöt kuvankäsittelyohjelmalla printtikuvioiksi, ja lopputuloksena syntyi tyylikkäitä ekologisia kangaskasseja.
Käyttäjälähtöinen suunnittelu -työpajassa lähtökohtana toimivat saamelaisten käyttämät reet ja ahkiot. Työpajassa oppilaat toteuttivat rekiä ja ahkioita joko kollaasi-, tai hahmomallitekniikalla.
Työpaja alkoi toimeksiannon ja kohderyhmän valinnan jälkeen aivomyrsky-nimisellä ideointimenetelmällä, jonka ideana on tuottaa mahdollisimman paljon ideoita lyhyessä ajassa. Menetelmässä kaikki saavat sanoa aiheeseen liittyviä ideoita yhden toimiessa kirjurina. Hulluimmatkin ideat ovat sallittuja. Kirjatut ideat ovat kaikkien käytettävissä.
Tämän jälkeen oppilaat piirsivät nopean luonnoksen omasta ideasta paperille, jonka jälkeen siitä tehtiin esityskuva kollaasitekniikalla tai kolmiulotteinen hahmomalli. Lopuksi oppilaat antoivat palautetta työpajasta.
Estetiikka-työpajassa lähtökohtana toimii saamelainen ornamentiikka. Työpajojen tuloksena syntyi kierrätetystä vuolukivestä riipuksia, esimerkiksi kaulaan tai reppuun.
Työpajan toimeksiannon jälkeen oppilaat saivat perehtyä oman alueen saamelaiseen ornamentiikkaan, jonka pohjalta he saivat suunnitella kuvioita omaan työhönsä. Suunnitelmien läpikäynnin jälkeen oppilaat aloittivat työskentelyn, joka jaottui kolmeen vaiheeseen. Työkalujen käyttö ja materiaalin työstömenetelmät, ornamentiikka ja muodonanto sekä kiviosan kiinnitys riipusnauhaan. Työpajan lopuksi oppilaat saivat antaa palautetta työpajoista.
Kuvia työpajoista näet tästä.
Palaute Saamukas-hankkeen työpajatoiminnasta on ollut tähän asti paitsi innostunutta, myös innostavaa. Hankkeen lopputuloksena syntyy kokeellinen saamelainen muotoilukasvatuspaketti. Pakettia voivat omassa toiminnassaan hyödyntää niin saamelaiset käsityöläiset, opettajat kuin vapaa-ajan ohjaajatkin. Tulen keräämään oppilaiden palautteen lisäksi palautetta opettajilta, joiden kanssa olen työpajoja kouluissa pitänyt.
Saamelainen muotoilukasvatus on käsitteenä uusi, joten kutsunkin kaikki mukaan ideoimaan, luomaan ja muotoilemaan saamelaista muotoilukasvatusta. Ottakaa rohkeasti yhteyttä! Osoitteeni: ikangasniemi@hotmail.com
Yhteistyössä Saamukas-hankkeessa toimivat Saamelaisarkisto, Taiteen edistämiskeskus, Utsjoen kunta, Inarin Kunta, Sodankylän kunta Rovaniemen kaupunki ja Inarinsaamelaiset ry. Rahoitusta hankkelle ovat myöntäneet Alli Paasikiven säätiö ja Kalevala-korun kulttuurisäätiö.