Jurdagat sámedutkama etihkalaš gažaldagain

 

Inker-Anni Linkola & Pigga Keskitalo & Suvi Kivelä

Sámedutkama ehtalaš njuolggadusaid birra ságastallan álggahuvvui riikkaidgaskasaš Ubmi Aktasne II sámedutkankonferánssas. Oktasaš dutkanehtalaš njuolggadusaid čállin lea hástaleaddji bargu, mas galgá váldit vuhtii dutkamuša erenoamášvuođaid ja ulbmiliid. Linnjemiid ráhkadeamis lea dárbu deattuhit dutkankonteavsttaid áidnalunddotvuođa. Dutki sajáiduvvama rabasčállin lea dehálaš oassi dutkamuša luohtehahttivuođa huksema.

Sámedutkamis dutki šaddá čuovvut máŋgga riikka lágaid, ehtalaš njuolggadusaid ja riikkaidgaskasaš álgoálbmotdutkamuša rávvagiid. Sápmelaččat orrot njealji riikkas. Nu maiddái dutki galgá váldit vuhtii máŋgga riikka ehtalaš njuolggadusaid seammás go geahččá iežas dutkansuorggi gáibádusaid ja sámeservodaga álgoálbmotservodaga sajádaga. Álgoálbmotdutkama prinsihpaid vuođul dutkamuš galgá leat relevánta servodahkii ja servodaga oasálašvuođa galgá sihkkarastit. Dieđuid ja dáidduid lonohallan servodaga ja dutkiid gaskka leat guovddáš gáibádusat. Lassin galgá váldit vuhtii dutkamuša ávkki álgoálbmotservodahkii. (Linkola & Keskitalo 2016.)

WINHEC:n  (World Indigenous Nations Higher Education Consortium Research Standards) álgoálbmotdutkama dutkanstandárddat, maid earret eará Sámi allaskuvla čuovvu, eaktudit ahte dutkamuša plánemis, čađaheamis ja loahpaheamis galgá váldit vuhtii guhtta ášši. Vuosttažettiin báikkálaš álgoálbmoga miellahtut ja erenoamážit vuorrasut olbmot ja eará dehálaš ovttasbargoguoimmit galget leat áššedovdi rollas dutkamušas. Nubbin álgoálbmotdutkamis diehtu galgá ipmirduvvot eallin ja heiveheaddjin diehtovuogádahkan, mii sisttisdoallá vássán áiggi, dálá áigge ja boahttevuođa geahččanguovlluid mat dutkamuša reaidduiguin sáhttet ovdánit ja nanosmuvvat. Goalmmádin báikkálaš giella láhčá vuođu dutkamuša dulkomii ja mearkkašumiide. Njealjádin lea dehálaš ipmirdit sierralágan diehtoáddejumiid (álgoálbmogiid ja oarjemáilmmi) oktavuođa diehtovuogádagaide. Viđádin dutkamuša vuolggasadjin galgá leat dat ahte servošat oamastit dieđu ja ahte dieđus leat máŋga dási. Guđádin dutkamušas galgá čájehit servoša ja indiviida ovddasvástádusa dieđus ja dieđu oamasteamis. WINHEC lea bidjan maiddái dutkái gáibádusaid. Dutki galgá juohkit dieđu álgoálbmotservodaga ja árbevirolaš dieđu hálddašeddjiide ovddalgihtii ja fidnet sis lobi dutkamuša čađaheapmái.

 

Dutkamuša čađaheamis galgá čuovvut lágaid ja njuolggadusaid riikkas gos dutkamuš čađahuvvo. Ovdamearkan Norggas lea dutkanehtalaš láhka (Lov om behandling av etikk og redelighet i forskning) ja personalregisterásahusat (Forskrift om behandling av personopplysninger). Suomas leat dieđalaš geavadiid linnjemat (omd. Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2013). Norgga dutkanehtalaš lávdegotti rávvagiid mielde dutkamuš galgá leat ávkkálaš ja čuovvut sosiála ja globála ovddasvástádusa eavttuid. Dutkamuša bohtosat galget leat álkket fidnemis, ja raporteremis galgá geavahit buori čujuheami geavadiid. (omd. Forskningsetiske komiteene 2016.) Rávvagat eaktudit dutkamušas ovttasbargoguimmiid gudnejahttima, dutkamuša luohtehahttivuođa, bealátkeahtesvuođa ja dutki rehálašvuođa sihke institutionála ovddasvástádusa ja kollegiálavuođa. Gáibádus dutki dahje dutkamuša bealátkeahtesvuođas lea goitge problemáhtalaš álgoálbmotkonteavsttas. Linda Tuhiwai Smith (1999) muittuha, ahte álgoálbmotdutkan lea álo luonddustis politihkalaš (gč. maiddai Valkonen 2009: 284). Hástalussan lea maiddái dutkamuša raporteren viidát sámi servodahkii riika- ja giellarájiid rastá.

Distaga 20.9.2016 čoahkkanit universitehtaid ovddasteaddjit Romsii ságastallat sámedutkama etihkalaš linnjemiin (Rovaniemen kaupunki 2016). Sámedutkama ehtalaš njuolggadusat gusket maiddái máŋgga eará ásahussii go universitehtaide. Dutkanehtalaš gažaldagat loktanit dávjá sámi arkiivvaid ja museaid beaivválaš barggus nugo maiddái eará dutkan- ja skuvlenásahusain.   Institušuvnnain lea máhttu dain lágalaš njuolggadusain mat stivrejit sin barggu, servodagas lea diehtu kultuvrralaš ehtalas ipmárdusas. Dieđuid lonuhallan ja oktasaš ságastallan lea vuođđun ehtalaš rávvagiid hábmemis. Giđđat sámi arkiivvat golbma riikkas deaivvadedje Anáris ságastallat sámi musihkkaarkiivamateriálaide laktáseaddji ehtalaš gažaldagain ovttas Juoigiid Servviin. Maiddái Suoma sámedikki ovddasteaddji, YLE Sápmi ja Dáidaga ovddidanguovddáš ledje mielde ságastallamis. Bargu joatkašuvvá dán čavčča arkiivvaid deaivvadeamis Romssas.

Dutkan vuođđuduvvá bistevaš ovdáneapmái ja akademalaš friddjavuođa siskkobealde viiddis ovttasbargui. Ehtalaš njuolggadusaid ráhkadeami sámi dutkamii leage dárbu joatkit viiddis forumis.

 

Girjjálašvuohta

Forskningsetiske komiteene. 2016. General guidelines for research ethics. Oslo. https://www.etikkom.no/

forskningsetiske-retningslinjer/Generelle-forskningsetiskeretningslinjer/general-guidelines-for-research-ethics/(čujuhuvvon 1.6.2016).

Forskrift om behandling av personopplysninger (personopplysningsforskriften). FOR-2000-12-15-1265.

https://lovdata.no/dokument/SF/forskrift/2000-12-15-1265#KAPITTEL_3 (čujuhuvvon 1.6.2016Lov om behandling av etikk og redelighet i forskning. LOV-2006-06-30-56. https://lovdata.no/dokument/NL/lov/2006-06-30-56 (čujuhuvvon 1.6.2016).

Rovaniemen kaupunki 2016. Rovaniemi tieodottaa 13.9.2016.http://www.rovaniemi.fi/news/Saamentutkimukselle-luodaan-yhteispohjoismaisia-eettisia-ohjeita-/ygnajcty/14052249-4cff-42ae-ab7f-f516ba76cb9c (čujuhuvvon 19.9.2016).

 

 

 

Almmá ráhkisvuođa haga ii leat eallin

Pigga Keskitalo

Sámi allaskuvla ja Lappi universiteahtta

 

Lea dárbu ovddidit sámi pedagogihka sámegiela dili ja sámeoahpahusa iešvuođaid dihtii. Sámi pedagogihkka gullá eamiálbmot pedagogihka dutkama suorgái. Eamiálbmot pedagogihkka ii leat moge oktasaš doabagihppu govvet máilmmi eamiálbmogiid pedagogihkaid, fal sáhttá buorebutge hállat arvedávggi birra mas iešguhtege eamiálbmogat huksejit iežaset filosofiija ja árbevieru ala pedagogalaš lahkonanvugiid, jurdagiid ja čovdosiid. Eamiálbmot pedagogalaš dutkamiin leat dutkan eamiálbmogiid bajásgeassin- ja skuvlenvuogádagaid sihke árbevirolaš máhtu rolla ja mearkkašumi seammás go leat guorahallan pedagogalaš filosofalaš paradigmaid, ontologiijaid ja epistemologiijaid. Servodaga dárbbuid vuođul ovttas skuvlejumi doibmiiguin lea vejolaš vuolgit govvidit diliid ja rievdadit problemáhtalaš geavadiid.

Sámi pedagogihka ovddideapmái ja dutkamii lea leamašan dárbu vai sámi oahpaheaddjeoahppu ja sámi skuvllat, mánáidgárddit ja sámeoahpahus sáhttet oažžuid reaidduid dasa mo skuvlema ja bajásgeassima galggašii lágidit formála diliin nu ahte váldá maiddái vuhtii eahpeformála diliid oahppanvugiid. Miihan oahppat eallima ja boahttevuođa dihtii. Danin skuvllat galggašedje fállat ohppiide dakkáraš dáidduid maid vehkiin sii birgejit boahttevuođas. Dálá skuvlejumi dáfus sámi pedagogihkas lea erenomáš mearkkašupmi dasgo dat lea erenomážit beroštuvvan guorahallat árbevirolaš máhtu rolla ja mearkkašumi formála bajásgeassininstitušuvnnain. Lassin maŋŋeassimilašuvnna dilis lea dárbu guorahallat maiddái mo ja makkáraš vugiiguin sámegiela ealáskahttin galggašii dáhpáhuvvat ja mo giellamolsuma sáhtášii fámolabbot bissehit. Servošiid ja dutkiid ovttasbargu lea dehálaš. Sámi pedagogihkka addá doaivaga skuvlejumi ovddideapmái máŋggabealat diliin.

Sámi pedagogihkka guoskkaha viidát árrabajásgeassima, skuvlla ja eallináigásaš oahppama miehtá Sámi. Sámi pedagogihkka lea beroštuvvan maid erenomážit mánáid, nuoraid ja bearrašiid buresbirgejumis ja sin diliid guorahallamis kompleaksa oktavuođain ja ahte mo ahke- ja sohkabuolvvaid ovttasbarggu sáhttá nannet. Máŋggat pedagogalaš dutkamat leat vudjon guorahallat sámi pedagogihka ilbmanemiid mánáidgárddiin, skuvllain, vuođđoskuvlla maŋŋá ja rávesolbmuid oahpahusas. Maiddái eahpeformála oahppama ja oahpahusa diliid dutkan ja guorahallan lea beroštahtti dasgo dan bokte sáhttit jurddašit mo árbevieruid ovddidit boahttevaš buolvvaide ja makkáraš árvvut leat bajásgeassima duogážis. Lea sáhka das, ahte pedagogihkka sáhttá fágan leat fárus nannemin iešguhtege doaimmain ja birrasiin lasiheamen servodagaid buresbirgejumi, ovdamorraša ja juohkima dovdduid. Dieno pedagogihkka lea dehálaš fága- ja dieđasuorgi. Nu máŋggat eamiálbmot lahtut beaivválaččat leat dahkamušas pedagogalaš institušuvnnain ja pedagogaiguin miehtá máilmmi. Danin pedagogalaš deaivvadeapmi lea dehálaš.

Sámi pedagogihkka guoská buot dan bajásgeassin- ja skuvlendoaimma mainna lea mii nu dahkamuš sámevuođain. Nu ovdamearkan Suoma sámiid ruovttuguovllu skuvllain sáhtášii ovddidit ain fámolabbot sámi pedagogihka, mii válddášii vuhtii skuvllaid erenomáš diliid ja iešvuođaid. Sámi pedagogihka jurdagiid ja reaidduid galggašedje skuvlejeaddjit dovdat. Lea dárbu lasihit dievasmahttinskuvlejumi. Viidát ipmirduvvon sámi pedagogihkka guoskkaha olles skuvlla doaimma erenomážit davvi guovlluin muhto eanet ja eanet maid urbána birrasiin. Measta 70 proseantta sápmelaččain orrot urbána birrasiin dán áigge. Maiddái earátgo sámegielat oahpahussii oassálastit sáhttet ávkašuvvat sámi pedagogihka čovdosiin man vuođđun lea sámi árbevirolaš bajásgeassin árbevierru.

Ilbmaneamit ja oppalaš oahppan leat oahppoplána ođasteami oktavuođas jagis 2016 ovddosguvlui Suomas áigeguovdilis áššit. Sámi pedagogihka jurdagat oahppi aktiiva rollas ja báikkálaš ja lundui čádnon oahpahusas leat dehálaččat go rievdada oahpahusa ollisvuođaid guvlui. Sámi pedagogihka ulbmilin lea doarjut iešguđetlágan ohppiid ja sin čatnašumi daidda báikkiide ja báikegottiide main lea sidjiide mearkkašupmi. Jurddan lea ahte mánát dovddašedje gullevašvuođa ja ráhkisvuođa davvi báikkiide, ealáhusaide, sámegillii ja sámevuhtii. Almmá ráhkisvuođa haga ii leat eallin.