Irja Seurujärvi-Kari
Muhtin kommenttat sámi soabadallankommišuvnna vuođđudan- ja sámelága ođásmahttinplánaide
Mannan jagi sámit ávvudedje vuosttas davviriikkalaš sámiid čoahkkaneami Roandimis. Goittot easkka Sámiráđi vuođđodeapmi 50-logus vuolggáhii duođas sámiid rájaid badjel barggu. Dalle sámit sierra guovlluin deaivvadedje ja ná vulggii johtui sámiid fámuidahttin. Sámiid identitehtta- ja ealáskahttinpolitihkka leamašan lihkostuvvan gitta dan 1970-logu badjáneami maŋŋá. Sámiálbmot huksejuvvui oktan álbmogin, go Ruošša sámitge besse iežaset servviid bokte miellahttun Sámiráđđái (1992). Sámiráđi ja sámi lihkadusa metodan lei dialoga ja kommunikašuvnna bokte hukset buori oktavuođa stáhtain ja ná olahit sajádaga dovddastuvvon vehádahkan ja viimmat láhkamearrádusain álgoálbmogin 1980–90-loguin. Stáhtat dovddastedje sámiid álgoálbmogin ja vuođđudedje Sámedikki sámiid ja stáhtaid oktasaš riikkasis ja gaskariikkalaččat dáhpáhuvvan ráđđedallamiid boađusin. Duogábealde váikkuhedje álgoálbmogiid hárrái badjánan miehtemielalaš gaskariikkalaš vuoigŋa ja ON dohkkehan álgoálbmogiid rivttiid nannejeaddji gaskariikkalaš soahpamušat.
Sámiráđi ordnen konferánssain ja seminárain sámit vehádatolmmožin besse kollektiivvalaččat muittašit ja muitalit iežaset vásáhusaid, mat de hábmejuvvojedje ja almmustahttojedje sierra kultuvrralaš ja politihkalaš prográmmain ja cealkámušain, ja dáiddárat ja girječállit burge iežaset oasis sámiid nuppevuođa servodagas, nannededje sámiid oktasaš vuoiŋŋa ja ealáskahtte sámiid árbevieruid. Ná soabadallanprosessa leamašan jođus juo máŋggaid sohkabuolvvaid áigge. Várra dán sivas muhtin ovddeš sámi jođiheaddjit eai oaidnán soabadallanbarggu ođđasit johtui bidjama dehálažžan, muhto baicce doivo vánes resurssaid buoret geavaheami boahttevaš áššiid ovddideami ja sámi iešmearrideami nannema várás. Dálhan leat velá stuorát uhkádusat sámi kultuvrra vuostá go ovdal, nugo ruvke- ja turismadoaimmat. Danin sámi kultuvrra, giela ja árbbi bealušteapmái dárbbašuvvojit buot návccat ja čehppodat. Dasa lassin sáhttá máinnašit, ahte Norgga konagas ja Suoma presidenta Tarja Halonen sihke girku leat atnon ándagassii sámiin historjjá áigge dáhpáhuvvan vearrivuođaid.
Soabadallanprosessas dál leat ain ollu rabas gažaldagat, dakkárat go, mas das lea áigumuššan soabadit ja makkárin šaddá dan mandáhta dahje geat dan čađahit ja jođihit. Gávdnojitgo bargui olbmot, geat eai háhpohala alcceseaset dainna gudni, nugo dál orru leamen, muhto baicce leat mielde vigihis, gaskavuođa almmá politihkalaš dahje dieđálas sivaid ja alcceseaset ávkkiid háhpohallamiid daga? Boahtágo dán prosessas eanet vahát go ávki?
Ruoná eatnama ieš soabadallanprosessas eai lean olus bohtosat, muhto goittot dat, nugo dan kommišuvnna smiehttamuša nammage Vi forstås fortiden. Vi tager ansvar för nutiden. Vi arbejder for en bedre fremtid (2017) deattuha barggu ovddosguvlui iige mannan áigái ja oaffarin báhcima. Kanadas soabadallanprosessas (2015) guovddášáššin lei ásodatskuvlla ja doppe dáhpáhuvvan vearrivuođat mánáid vuostá. Kanadas prosessii geavahuvvojedje máŋggaidlot miljovnna dollárat! Áibbas nuppelágan duohtavuođa- ja soabadallanprosessat leat leamaš Mátta-Afrihkas ja muhtin mátta amerihkalaš riikkain, gos duohtavuođa, olmmošvuoigatvuođa ja árpmiheami kommišuvnnat eai bastan huksen bistevaš soabadallama álbmogiid ja olbmuid gaskii garra olmmošvuoigatvuođalaš rihkkumiid ja apartheid politihka maŋŋá.
Dán áigge soames sámit Suomas háliidit geavahit sámebargguin garrasut metodaid go ovdal, goas politihkalaš váldometodan lei ráđđádallan ja ulbmilin lei oažžut áigái gaskavuođa áddejupmi. Dieđusge áigige lea dál eará. Sosiálmedias lea šaddan fámolaš kommunikašuvnna kanála, man sáhttá geavahit bures dahje funet, nugo leat eará guovllusge máilmmis oaidnán. Sosiálmedias sáhttá álkket buktit ovdan garra ja utnohis cealkámušaidge ja oaiviliidge sámekultuvrra suodjaleami namas ja kultuvrralaš appropriašuvnna dahje suoládeami vuostá. Goittot dákkár láhtten sáhttá doalvut maiddái olggušteapmái, dasa ahte dat, geat eai čuovu dán garra suodjalanlinjá, ráŋggáštuvvojit cealkimiin sin sámevuođa vuostálastin.
Suomas maid Sámediggi lea darvánan ollásit nágget dáid kultuvrra oamastangažaldagain ja erenoamážit sámemeroštallamis. Sámediggi almmustahtii jagi 2016 njuolggadusaid gávtti geavahanvuoigatvuođain ja kultuvrralaš suoládeami vuostá. Daid mielde dušše sápmelaš sáhttá coggat gávtti ja jus govas lea gákti dat galgá leat eakti sámegákti. Nu fal, sámegákti lea sámiide dehálaš identifikašuvdna mearka ja dan galgá gudnijahttit. Goittot muhtin ii-sámiide sámegákti lea joba skeŋkejuvvon sámiid beales, ja maiddái náittosdili bokte ii-sámiinge leat dávjá gávttit. Dasa lassin sámekulturdáiddut, giella ja duodji oahpahuvvojit maiddái ii-sámiide Sámis. Dieđalaš perspektiivvas fas kultuvrra ii oktage sáhte oamastit, dasgo kultuvrrat maid seahkanit gaskaneaset ja váikkuhit nuppiideaset eanet ah’ eanet.
Identifikašuvdnagažaldagat leat váddásat, ja buoret livččii beassat dan badjel ja čađahit soabadallanbarggu vuos sámiid iežaset gaskkas, ovdamearkka dihte gielaid revitalisašuvdnaprosessa lihkostuvvan málle mielde. Ealáskahttinprosessii leat dohkkehuvvon dásseárvosaččat maiddái ii-sámit, geat leat maid oahpahallan giela. Anárašsámiid ealáskahttimis leat lohkan juo ollu. Dás sáhttá máinnašit nuortalašsámiid easkkabeliid johtui vuolgán giela ja árbevieruid ealáskahttima. Fitnen Helssegis nuortalašsámiid muitobáŋku -prošeavtta bargiid, dutkiid ja kulturbargiid, ordnen dilálašvuođas guovvamánus dán jagi. Dutkit ledje čohkken juo olu nuortalaččaid árbevieru, máidnasiid, leuddiid ja nu ain; guldalan báddejumiid, transkriberen ja čállán daid buhtisin dálá čállinvugiin. Dán gielaid ealáskahttinmálle mielde sáhtášii ovddidit earáge kulturáššiid, oahpaheaddjiid skuvlema, oahppomateriálaid ráhkadeami ja nu ain.
Vai beassá Suomas sámeválgalogahallama registeremii fertejit duođaštuvvot iešidentifikašuvdna ja giellamáhttu dahje nállašuvvan. Dáid duođašteapmi olbmo iežas olggobealde lea measta veadjemeahttun, joba Sámedikki politihkalaččat válljejuvvon válgalávdegoddái. Suoma Alimus Hálddahusriekti (KHO 2011:81) lea vuođđudan mearrádusas iešidentifikašuvdnii ja oppalaš sámevuođa árvvoštallamii dohkkehettiin ođđa olbmuid sámi válgaregisterii. Dát lea okta lágalaš čovdosiin, man sáhttá čuovvut ja mainna rátkit meroštallama.
Davviriikkalaš sámesoahpamuša (2005) dohkkehanprosessa livččii gánnehan čađáhit ovdalgo fas guhkes ja loahppabohtosiid ektui hui eahpesihkkaris soabadallanprosessa álggahuvvo. Norgga, Ruoŧa ja Suoma gaskasaš viđa jagi ráđđádallamiid maŋŋá soahpamuša láhkadeavsttas sohppojuvvui jagi 2016 ja cuovvovaš jagi álggus deaksta paraferejuvvui/nannejuvvui. De lea Sámedikki bargun dohkkehit dahje hilgut deavstta, mii ii leat goittot velá dáhpáhuvvan. Sámesoahpamuša guovddášulbmilin lea implementeret Ovttastuvvon Našuvnnaid Álgoálbmogiid vuoigatvuođaid deklarašuvnna (2007), ja ná nannet sámiid rivttiid rájáid badjel. Jagi 2016 sohppojuvvon deavsttas artikla13. bajilčállosis lea Sámedikki “válgalogahallan ja jienastanlohku” iige njuolga sámemeroštallan, muhto goittot dat gieđahallá sámemeroštallama fuolakeahttá das, mo dat lea namahuvvon. Dat čuovvu Norgga beale sámi meroštallanmálle, mas sámevuođa váldokriteran leat iešidentifikašuvdna ja giella retrospektiivvalaččat, mii lea buorre vuođđu sámiid oktasaš meroštallamii. Danin sámesoahpamuš fertešii dohkkehuvvot ja dán láhkai sáhttá maiddái čoavdit Suomas sámiid ja sámeguovllu báikkálaš olbmuid garrasit juohkán ášši.
Gáldut:
Honouring the Truth, Reconciling for the Future. Commission of Canada. 2015. http://www.trc.ca/websites/trcinstitution/index.php?p=890
Kooste saamenpukurauhan perusteluista. – www.perustelut.blogspot.fi
Pohjoismainen saamelaissopimus on parafoitu. Tiedote 13.1.2017 – www.oikeusministeriö.fi
Saamelaiskulttuurin ensyklopedia. – senc.hum.helsinki.fi
Saamelaiskäräjät laati ohjeistuksen saamelaisuuden esittämisen periaatteista – news.cision.com
Saamelaismääritelmä – senc.hum.Helsinki.fi/wiki/saamelaismääritelmä.
Saami costume. – senc.hum.helsinki.fi/wiki/saami costume.
Suomalais-norjalais-ruotsalais-saamelaisen asiantuntijatyöryhmän 27. lokakuuta 2005 luovuttama luonnos. – Pohjoismainen saamelaissopimus, Regjeringen.no.
Vi forstås fortiden. Vi tager ansvar för nutide. Vi arbejder for en bedre fremtid. Forsoningskommissionen, Betenkningudgivet af Grönlands Forsoningskommission Nuuk, December 2017.
Totuuksia totuuskomissioista. Historioitsijat yli rajojen -ryhmän järjestämä seminaari 8.1.2018.