Tutkimusseuran tieteellisen julkaisun toisen numeron (2/2018) aikataulu

Tutkimusseuran tieteellisen julkaisun ”Dutkansearvvi dieđalaš áigečála” toisen numeron (2/2018) aikataulu:

 Abstraktien ja ensimmäisten tekstien vastaanottaminen:

20.3. – 30.5.18 välillä.

Tekstien vertaisarviointi:

1.6.-15.9.18 

Kommentit kirjoittajille 16.9.

Tekstien päivittäminen 15.10. mennessä.

 Toimittajien työ marraskuussa 2018.

 Tieteellisen julkaisun julkistaminen joulukuussa 2018.

Kirjoittajille kirjoitusohjeet:

http://dutkansearvi.fi/tieteellinen-julkaisu/verkkolehti/kirjoittajille/.

Tervetuloa kirjoittajaksi!

Lisätietoa:

Marja-Liisa Olthuis

marja-liisa.olthuis@oulu.fi

Irja Seurujärvi-Kari                                                          

irja.seurujarvi@gmail.com

 

 

Some Comments on Sámi reconciliation process in Finland

Irja Seurujärvi-Kari PhD, Indigenous Studies, UH, a former long-time vice-president of the Sámi Parliament

Some comments on Sámi Reconciliation process in Finland

Reconciliation is an ongoing process of establishing and maintaining respectful relationships, as the Canadian Commission defined it in its final report (2015). The Sámi reconciliation process in Finland has still many open questions, such as which issue is to be reconciled and what kind of the mandate will be constructed or who will be its leaders and members. Are there people who do not try to reach for their own interest, for their political or scientific advantages and honour to themselves? Reconciliation could not be used as a political or scientific tool, as it seems to happen now in Finland. The process can also become a big show or hard political competition. Reconciliation if it is used as therapy can sometimes be helpful but it can also cause a harmful influence on people and create new traumas. Who or what part will be a winner? Is this all worth of it? I hope we won’t get disappointed at the results.

Due to vagueness of Sámi reconciliation process and the long going debate on the Sámi definition it would have been best to complete the ratification of the Nordic Sámi Convention (2005, 2017) by three states and the Sámi. The Nordic Sámi Convention ensures a position of the Sámi as equal as possible in the Nordic states, especially concerning Sámi identification issues, the criteria for defining membership and the right to vote in the Sámi election. The ratification of the Nordic Sámi Convention after the various negotiations and agreements between the states and three Sámi Parliaments could also reconcile historical wrongs towards the Sámi by the states.

In addition, the Finnish Sámi Parliament has continuously complained the lack of resources to fulfil the aims of the Sámi Parliament Act to promote Sámi linguistic, cultural and economic rights.  To start this reconciliation process again won’t be easy, it would cost a lot of money and take very long time. That’s why some former Sámi political leaders would rather use limited resources to the benefit of Sámi communities and children through teacher training, livelihoods and economics than a formal reconciliation process. Dialogue and empathy are still, as they have been since the rise of the Sámi movement 100 years ago, the best methods to build trust and relationships between different persons and groups and thus transform the world a more human and tolerant place to live in.

 

Förbättrade möjligheter för elever att utveckla sitt nationella minoritetsspråk i Sverige SOU 2017:91 (pdf 5 MB)

Buorit olbmot/Hyvät lukijat

Ohessa tietoa saamen kielten ja muiden vähemmistökielten tilasta Ruotsissa vuonna 2017 ilmestyneessä selvityksessä:

http://www.regeringen.se/rattsdokument/statens-offentliga-utredningar/2017/11/sou-201791/

Ansvarig: Regeringen, Utbildningsdepartementet

Alla elever i Sverige har enligt skollagen rätt till en likvärdig utbildning. Oavsett var eleven bor och oavsett elevens sociala och ekonomiska hemförhållanden ska utbildningen bedrivas med hög kvalitet. Utbildningen ska också kompensera för elevers olika bakgrund och andra olikartade förutsättningar. Det gäller även modersmålsundervisningen och undervisningen i och på nationella minoritetsspråk. Dessa är några av utredningens huvudförslag.

Ladda ner:

Regeringen fattade 22 december 2016 beslut om direktiv till en särskild utredare. Utredaren skulle kartlägga behovet av åtgärder med anledning av dels regeringens strävan att värna och revitalisera de nationella minoritetsspråken, dels Europarådets kritik mot Sverige när det gäller undervisningen i de nationella minoritetsspråken. Utredaren skulle bland annat kartlägga och bedöma om åtgärder behövs – och i så fall vilka – för att öka tillgången till undervisning i nationella minoritetsspråk i grundskolan, grundsärskolan, specialskolan, sameskolan, gymnasieskolan och gymnasiesärskolan.

Utredaren skulle även kartlägga och bedöma vilka åtgärder som eventuellt behövs för att öka tillgången till tvåspråkig undervisning på nationella minoritetsspråk i dessa skolformer, samt lämna nödvändiga författningsförslag.

Tatu Torikka: Sámi álbmotbeaivve feastasáhka Helssegis 6.2.2018

Tatu Torikka City-Sámit r.y. várreságadoalli/varapuheenjohtaja

Feastasáhkavuorru Helssega universitehta sáme- ja álgoálbmotdutkama ordnen sámi álbmotbeaivve leavgafeasttas 6.2.

 

Bures boahtin, buorre beaivi ja giitu bovdehusas boahtit doallat sáhkavuoru odne guđat beaivve guovvamanus čuodi okta jagi dan maŋŋá go vuostas stuorra Sámi deaivvadeapmi dollojuvvui.

Tervetuloa, hyvää päivää ja kiitos kun sain tulla puhumaan teille tänään kuudes päivä helmikuuta, saamelaisten kansallispäivänä.

Saamelaiset ovat asuneet pohjoisessa, Saamenmaassa, jo vuosisatoja ennen nykyisten valtioiden syntyä. Saamelaiset ovat Euroopan unionin ainoa elossa oleva alkuperäiskansa ja haluamme, että myös pysymme sellaisina. Meitä saamelaisia on suomessa n. 6000, eli n. 0,1% suomen väkiluvusta, meistä alle puolet puhuvat saamenkieltä äidinkielenään. Olen yksi heistä. Valitettavasti päivittäin kieltäni en kuitenkaan enää pääse puhumaan, puhun enemmän englantia kuin saamea.

Saimme lippumme vuonna 1986, olin silloin kahden kuukauden ikäinen. Lipussa on neljä väriä: punainen, sininen, keltainen ja vihreä, ne tulevat saamenpuvun väreistä, sininen ympyrän kaari kuvastaa kuuta, punainen aurinkoa.

Ollessani 10 vuotias, Suomen Saamelaiskäräjät perustettiin, se oli kotipaikassani Inarissa iso juttu. Saamelaiskäräjät perustettiin vuonna 1973 perustetun Saamelaisvaltuuskunnan tilalle. Saamelaiskäräjät ovat edistäneet paljon Saamelaisten tilannetta. Pääsin itse lähemmin tutustumaan saamelaiskäräjiin ollessani 18 vuotias, kun työskentelin heillä kesän siirtämässä heidän kirjastoaan tilasta toiseen.

Miltä tuntuu olla saamelainen kaupungissa? Muutin kotiseudultani Saamenmaalta kaupunkiin, etelään, tai oikeastaan Keski-Suomeen, mutta 900km etelään tutui enemmän etelältä kuin keskeltä. En tuntenut kaupungista ketään, enkä varsinkaan ketään, jonka kanssa olisi pystynyt puhumaan saamea. Koin henkilökohtaisesti ensikosketukseni kulttuurin ja kielenhäviämisen, kun muutama vuosi muuttoni jälkeen olin viettämässä joulua kotonani. Isäni alkoi puhua minulle saamea, enkä kauhukseni pystynyt käymään keskustelua ajatuksistani ja arkipäivistäni hänen kanssaan. Olinhan käynyt peruskoulun saameksi, kirjoittanut molemmat äidinkieleni lukiossa ja puhunut kieltä lähes päivittäin syntymästäni asti. Seuraavana päivänä tein päätöksen, joka yhä pitää: Päätin alkaa puhua saamea isäni kanssa puhelimessa. Näin sain saamenkieliannoksen, jotta kieleni säilyy.

Muutettuani Helsinkiin reilu kaksi vuotta sitten, olen tekemisissä useamman saamelaisen kanssa, kuin asuessani Jyväskylässä. Vajaa 2 vuotta sitten pikkuserkkuni otti yhteyttä minuun ja pyysi mukaan City Samit saamelaisyhdistyksen toimintaan. Nyt olen ollut mukana toiminnassa jo toisella hallituskaudella.

City Samit ry:n tarkoituksena on kehittää ja ylläpitää kotiseutunsa ulkopuolella asuvien saamelaisten kulttuuria ja kieltä. Helsinki oli pitkään suurin saamelaiskaupunki saamelaisalueen ulkopuolella, nyt Rovaniemi on vienyt sen tittelin.

Vaikka ajat ovat olleet raskaat, saamelaiskäräjälakia ei saatu suomen eduskunnassa uudistettua, ja Ilo 169 sopimus alkuperäiskansojen oikeuksista jäi myös ratifioimatta. Valoa on näkyvissä kuitenkin muilla rintamilla, olemme hallinnoineet yhdistyksen kautta saamenkielistä kielipesää jo useita vuosia. Helsingin kaupunki on luvannut aloitta ensi syksynä kaksikielisen suomi-saame opetuksen peruskoulun esi-2 luokkalaisille Pasilan ala-asteella. On mahtavaa, että nuoret ovat valmiita edistämään saamelaisuutta ja puhumaan siitä, ilman häpeän pelkoa, ylpeydellä. Jos haluamme edistää asioitamme, meidän täytyy ensin puhua niistä ääneen ja avoimesti. Kertomalla muille keitä olemme, saamme heidät ymmärtämään ja arvostamaan kulttuuriamme, identiteettiämme ja niiden luomia tarpeitamme.

Giitu

Kiitos

 

Sámiid álbmotbeaidoalut / Saamelaisten kansallispäivän vietto 6.2.2018 Helsingissä

 

Álbmotbeaivvi lahkoná ja Helssegis dáhpáhuvva ollu!

1. City-Sámiid álbmotbeaieahketdoalut Lappi-restoraŋŋas 6.2.

Buresboahtin ávvudit Sámi álbmotbeaieahkeda maŋŋebárgga 6.2.2018 dmu 18 ovddosguvlui Lappi-restoráŋŋii Helssegii!
Prográmmas lea boradeapmi ja VILDÁ-joavkku konsearta. Gullat maiddái searvvi sáhkavuoru ja jagi 2018 doaimmaid birra. Eahket lea oaivvilduvvon eandalitge searvvi lahtuide ja eará oaivegávpotguovllu sápmelaččaide.
Haddi lahtuide 20€ ja earáide 40€. Mánáide haddi lea 10€.
Bivdit almmuhit oassálastimis ovddalgihtii čujuhussii citysamit@gmail.com. Muital almmuheami oktavuođas namat, allergiijaid ja šleđgapoastačujuhusa, masa sáhttá doaimmahit máksinrávvagiid. Muital lassin hálidatgo borrat biđđosa vai luossamáli.
2. Helssega universitehtta álbmotbeaivvedoalut 6.2.
12:00 Sámi leavgga stággui geassin, Sámi soga lávlla ja friija sáhkavuorut / Porthania ovddas (Yliopistonkatu 3)
12:30 Gáfestallan ja bargobájit / Porthania, lohkansále P219 (Yliopistonkatu 3)
14:00–16:00 Ealligovva: Guovdageainnu stuibmi / Váldoráhkkanus, sále 14 (Fabianinkatu 33)
14:00–16:00 Máinnastanboddu mánáide davvisámegillii / Porthania, lohkansále P219 (Yliopistonkatu 3)
3. Mini-Skábmagovat 7.2.
City-Sámit, Pohjoismainen kulttuuripiste ja Skábmagovat-festivála ordne Mini-Skábmagovat-ealligovadáhpáhusa Helssegis 7.2. Dáhpáhusas čájehit ee. filmmaid Mumeniid diidadálvi, Sámevarra ja oanehisfilmmat. Programmas lea maiddái panelaságastallan sámekultuvrras ealligovain.
City-Sámit lea várren lahttuide 20 bileahtta, Almmut dan šleađgapoasttai, juos háliidat oassálastit dáhpáhussii!
4. Töölö girjeradju dáhpáhus 6.2.
 
Áššedovdi Peter Ericson muitala Elsa Laula ja Maria M Mathisdotter eallimis ja sámiid historjjás.
Töölö girjeradju, Mika Waltari -sále, 4. krs dmu 18-19.30 (ruotagillii)
5. Wimme Saari & Tapani Rinne -konsearta 8.2.
 
Wimme Saari ja Tapani Rinne konsearttas gullat mo luohti ja modearna ambient-musihkká čuodjet ovttas.
G Livelab dmu 19, bileahttat 20 €.
https://www.glivelab.fi/events/wimme-rinne-5a3cbeec7ba57c00143060a2/

Kielen ilo – Språkglädje – Giela illu – Hitruus kielâ – Ǩiõl rämm – Tšimbako loȟiba -seminaari 23.11.2017

Kielen ilo – Språkglädje – Giela illu – Hitruus kielâ – Ǩiõl rämmTšimbako loȟiba

Kotimaisten kielten keskuksen suomen kielen, ruotsin kielen, saamen kielten, romanikielen ja viittomakielten lautakuntien seminaari

torstaina 23.11. klo 13–17 Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa (Fabianinkatu 33, 4. krs)

Seminaari on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille, ja siihen on vapaa pääsy.

 

OHJELMA

Avaussanat, Ulla-Maija Forsberg, Kotimaisten kielten keskuksen johtaja

Satavuotias sanasampo ja tekstitehdas, Vesa Heikkinen

Suomenoppijan kokemuksia, Aleksandra Sibileva

Meningen med dialekten, Caroline Sandström

Våra älskade finlandismer, Charlotta af Hällström-Reijonen

Käsistä käsiin – 1900-luvun alun viittomat yhä käytössä, Pia Taalas ja Leena Savolainen

Stand up -komedia viittomakielellä, Janne Kankkonen ja Gavin Lilley

 

Kahvitauko

 

Kolttasaamelaiset itsenäisessä Suomessa, Pauliina Feodorof

Mo romani tsimb dziives! Eläköön romanikieli! Henry Hedman

 

Kysy Kotuksen kielilautakunnilta – kielilautakunnat kuultavina

Yleisön kysymyksiin vastaavat lautakuntien edustajat Jaakko Leino (suomi), Mona Forsskåhl (ruotsi), Juhana Salonen (suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli), Irja Seurujärvi-Kari (saamen kielet) ja Henry Hedman (romanikieli).

Seminaarin juontavat Pasi Heikura ja Lari Kauppinen

Seminaari on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa.

Tervetuloa!

 

Indigenous Peoples’ Rights to Cultural Heritage -conference 16.-17.11.2017

 

Indigenous Peoples’ Rights to Cultural Heritage -conference 15.-16.11.2017 in the university of Helsinki

Indigenous Heritage 2017 addresses indigenous peoples’ rights to their cultural heritage from the perspective of indigenous peoples themselves as well as international and national legal frameworks. It will provide an opportunity for exchange among researchers, representatives of indigenous peoples, museums, ministries, governmental and non-governmental institutions, practitioners, and students. The keynote speakers are Rauna Kuokkanen, Research Professor of Arctic Indigenous Politics, University of Lapland, and Margaret Kovach, Associate Professor at the College of Education, University of Saskatchewan.

https://www.helsinki.fi/en/conferences/indigenous-heritage-2017

 

Welcome!

Pasi Saukkonen: Monikielisyys

Pidin toukokuussa pari monikielisyyteen liittyvää esitelmää ja julkaisin niiden keskeistä sisältöä blogissani:

https://pasisaukkonen.wordpress.com/2017/08/06/pari-esitelmaa-monikielisyydesta-suomessa-ja-helsingissa/

Linkkiä saa levittää asiasta mahdollisesti kiinnostuneille.

Kaikki kommentit tervetulleita, etenkin kriittiset.

Pasi Saukkonen, Erikoistutkija, dosentti

Helsingin kaupunki, Kaupunginkanslia

Kaupunkitutkimus ja -tilastot

Puh: 040-3344800

https://pasisaukkonen.wordpress.com/