Bloggat – Blogs in North Sámi

Čálli: Hanna Outakoski

Skábmamánu 22. beaivi 2017 čálii Ruoŧa Sámerádio¹, ahte dušše moattis jotket sámegielain logahagas/joatkkaskuvllas Ruoŧas. Dát leai (mahkáš) stuorra ođas mii lei boahtán ovdan maŋimuš stuorra guorahallamis, mii čielggadii ja čilgii sámemánáid ja -nuoraid skuvladili Ruoŧas. Dasgo mun ieš dutkkan juste skuvladili ja erenoamážit nuoraid ja mánáid čálamáhtu Sámis, de beroštin dalán dán ođđasis ja lohken ođđasa hui dárkilit ja alla vuordámušaiguin.

Ođđasis bođii ovdan ahte 368 máná lohke sámegiela eatnigiellan Ruoŧa vuođđoskuvllain skuvlajagis 2016/17 ja dasa lassin vel 40 oahppi lohke sámegiela vierisgiellan. Logahagas logut njidje nu, ahte unnit go vihtta oahppi lohke šat sámegiela eatnigiellan, ja 16 oahppi ledje válljen sámegiela vierisgiellan. Ođas čuoččuhiige ahte dušše okta logi oahppis joatká sámegielain vuođđoskuvlla maŋŋá. Ođas čilgii maiddái dan, ahte guorahallan buktá ovdan fuola das, ahte sámenuoraid gielalaš oahppofálaldahkii šaddá dáinna lágiin stuorra ráigi dahje guoros sadji, mii mearkkaša ahte dušše hárvásat sáhttet joatkit sámegielain allaoahpus. Vaikko guorahallan ii leatge dutkan sivaid dasa manin nu máŋggas heitet lohkamis sámegiela, de artihkal namuha goittotge muhtin vejolaš sivaid otnáža dillái. Evttohuvvon sivat leat e.e. oahpaheddjiid vátni, logahatčuoggáid vuogádat (eatnigielas ii dine lassečuoggáid, muhto vierisgiela lohkamis gal dine) ja váilevaš diehtojuohkin eatnigielrivttiid birra gielddain.

Čuovvovaš beaivve, 23/11, mun oainnán ahte maiddái Sámi TV ođđasat leat oaidnán Ruoŧa Sámerádio artihkkala ja doppe lea áššedovdin beakkán professor Norgga Sámis guhte šálloša dan ahte Ruoŧa bealde lea dál vuohttimis dákkár dilli. Olmmái lohká ahte dilli lea stuorra vahágin sámiide boahtteáiggis dan dihte go “oahpahus lea okta buot deháleamos osiin mii duddjo giela seailuma ja ovdáneami”. Guldalan sága, ja lean suinna ovtta oaivilis dien áššis. Dán maŋŋá son čujuha Ruoŧas 1990-logus čállojuvvon sosiolingvisttalaš dutkamušaide ja čilge, ahte vai nuoraid beroštupmi sáhtášii loktanit sámegiela ektui de olbmot ja nuorat berrešedje oaidnit ávkki giela oahppamis. Dáinna son oaivvilda erenoamážit vejolašvuođaid geavahit giela beaivválaččat máŋgga giellašiljuin dahje -domeanain. Dan maŋŋá, numo hui dávjá, ođasdoaimmaheaddji jearrá mo sáhttá de buohtastahttit Norgga ja Ruoŧa dili. Vástádusa vuođul stuorimus erohus dáid riikkaid gaskkas lea das ahte Norggas lea sámegiella eatnigielávnnas skuvllas ja eiseválddit dorjot dan muđuige buorebut go Ruoŧas.

Dán maŋŋá ságastallan jaskkoda. Ja mun hárdašuvan ja eddon olles áššiin. Manneson dát ii lean ođas munnje? Ja manin son mun nu eddon dákkár ášši dihte? Na mun mat čilgestan dutnje.

Vuosttažettiin, dát lea hui dábálaš vuohki almmustahttit áššiid ođđasa hámis Ruoŧas ja danin čállen dán blogga álgui sáni mahkáš. Go dovddus áššit ožžot ođđa gárvvuid duháhiid guorahallamiid hámis, de fáhkka dat dohkkejit ođasin. Ja mu ráhkis ruovttoeatnamis Ruoŧas mii duođaige máhttit guorahallat áššiid. Ja go mii leat geargan guorahallamis de mii sáddet remissavástádusaid ruovttoluotta hálddahussii, ja de mii beassat lohkat guorahallama min vástádusa birra, ja de mii beassát fas guorahallat mo min vástádus dulkojuvvui vai sáhttit sáddet váidalusa Eurohpáráđđái mii fas iešalddis guorahallá mo Ruoŧa hálddahus meannuda skuvlaáššiin Sámis. Ja nu ain, juvllat jorret, muhto eat beasa gosage. Ja nu lea dáinnage áššiin. Sámeskuvllaid ja logahaga virggálaš oahppilogut leat álo almmolaččat vuohttimis skuvlahálddahusa siidduin ja dasa lassin láve vel Sámeskuvlastivra čállit jahkásaš raportta oahppiloguid birra. Dat ahte dušše moadde oahppi lohket sámegiela riikka áidna logahagas gos gávdnu sierranas sámiprográmma, ii boađe ođasin munnje gii lean dutkan sámiid skuvlaáššiid Ruoŧa bealde maŋimuš logi jagi áigge.

Dat mii goittotge lea ovttalágán ođas lea dat ahte oktage ii dáin mediaságain namut sániinge dieid ráiggiid mat sámemánáid oahpahusas leat juo ovdalgo sii galget logahahkii. Ovdamearkka dihte, gostige ii čuoččo ahte skuvlahálddahusa loguid mielde sullii 700 sámemáná leat almmuhan beroštumi lohkat sámegiela skuvllas, muhto mannan skuvlajagi áigge vuolil bealli oaččui oahpahusa iežas árbegielas. Mánáin ja bearrašiin lea beroštupmi válljet sámegiela, muhto stáhta ii nagot ordnet oahpahusa buot daiddage geain lea duohtaberoštupmi gillii. Mun oainnán maiddái ovtta stuorra čáhppes ráiggi das ahte sámeskuvllat nohket guđát luohkkái. Máŋgga sámeskuvllas čáhppes ráiggit álget juo das ahte váldogiellan skuvllas lea (resurssaid dahje eará sivaid dihte) eanetlogugiella iige sámegiella. Muhtin čáhppes ráiggit leat dego olles máđuráiggit ja dolvot min guhkás maŋos áiggis ja dakkár áigodahkii go dušše badjeolbmuid mánát besse ja fertejedje vázzit sámeskuvlla vai bisso primitiiva eamiálbmogin ja sápmelažžan eaige dan dihte sáhttán uhkidit stáhta beroštumiid Sámeeatnamis. Eará sámemánát gárte gielddaskuvllaide ja šadde dalle juo jávkkohahkii. Sámemánáid oassin Ruoŧa Sámis ja skuvllain lea doložis leamašan cuiggodeapmi ja fuonášeapmi dahje jávohuhttin. Dan maŋŋá leat máŋggat sohkabuolvvat massán gielaset Ruoŧas.

Otnážis sámegiela oahpahussii bohtet mánát geat eai hálddaš árbegielaset, muhto seammá luohkkái bohtet maiddái muhtin aivve sámegielat mánát. Oahpaheaddjit rahčet oahpahusain man ferte muddet nu ahte dát váldá vuhtii ohppiid heterogena náli. Ja guđát luohká maŋŋá dušše moattis besset joatkit sámegielain gielddaskuvllain main sin kultuvra ja giella lea čihkosis. Earát fas báhcet dien guđát luohká dássái eaige ovdan iežaset árbegielas seammá eavttuid mielde go eanetlogugielas ja bivnnuhis vierisgielain dego eaŋgalsgielas.

Ja lea duohta ahte mis Ruoŧas lea vátni čeahpes sámegieloahpaheddjiin, muhto dat ii šat logahaga dásis čilge mánáid giellaválljemiid eará go dainna ahte sii eai leat beassan lohkat sámegiela skuvllas ovdal logahaga. Go mis lea dušše okta áidna logahat gos lea sámiprográmma, de doppe fas ii leat vátni oahpaheddjiin. Logahat ja bádjedássi lea goittotge okta dain áššiin maid min ráđđehus lea oalát vajáldahttán, dahje ádden boastut. Universiteahtas sáhttá válljet dušše sámegiela ávnnasoahpaheaddjeoahpuid, muhto vuođđoskuvlla- dahje mánáidgárddeoahpaheaddjin ii Ruoŧas sáhte lohkat sámegillii iige nu ahte vállješii sámegiela váldoávnnasin iežas oahpuin. Dán vuogádaga ii sáhte muhttit rievdatkeahttá lága mii stivre universitehtaoahpuid, iige oktage hálit álgit čuoggut dien vieksábeasi. Ráđđehusa áidna čoavddus dien dillái lea leamašan vuolggahit ávnnasoahpaheaddjeoahpu mii skuvle oahpaheddjiid badjedássái (luohkát 7-9, trinn 8-10 ja logahahkii/joatkkaskuvlii). Hás min hálddahus ii iešge dieđe ahte sámeskuvla nohká guđát luohkkái, go geardde áiggošii skuvlet oahpaheddjiid bargguide mat eai gávdno. Studeanttat gal dihtet mo ášši lea eaige danin oza viđajahkásaš oahpuide universitehtii.

Lea duohta ahte mis eai leat doarvái arenat/domeanat/giellašiljut mánáid ja nuoraid várás dáppe Ruoŧas. Dat ii goittotge leat miige ođđasiid, nu lea álo leamašan. Dan dihte dat ii okto sáhte čilget manin nuorat eai šat huma, čále, ja loga iežaset árbegiela. Sámegiella lea maiddái eatnigielávnnas sihke sámeskuvllas ja gielddaskuvllain, ja dan várás lea ráhkaduvvon buorre ja viiddis gursaplána, man lea praktihkalaš sivaid dihte dávjá veadjemeahttun čuovvut omd. sámeskuvllaid olggobealde gos diibmomearit leat nu olu unnit go sámeskuvllain. Sámiávnnas lea maiddái dušše okta ávnnas dahje fága skuvllas, iige olles skuvlla vuođđoráhkadus dego muhtin sámegielat skuvllain omd. Norggas. Váttisvuohtan lea maiddái dat ahte ruoŧagiella álo vuoruhuvvo juohke sajis, maiddái sámeskuvllain. Dát guoská diimmuid, oahppomeriid, oahppojuksanmeriid, oinnolašvuođa, riektevuogádaga ja buot eará. Otnážis ruoŧagiella vuoruhuvvo maiddái dávjá sámiid gaskasaš ságastallamiin, árbevirolaš giellašiljuin dego boazobargguin dakkár guovlluin main ásset sámit máŋgga suopmanguovllus, ja eará virggálaš ja priváhtta oktavuođain main ovdal lea gullon sámegiella Ruoŧas. Juos stuorimus oassi sámiin geat leat lohkan sámegiela skuvllas leat báhcán guđát luohká dássái iežaset árbegielmáhtus, de ii leat imaš ahte sii válljejit eará gielaid gulahallama gaskaoapmin. Leago dalle ođas ahte dušše viđas sáhttet, dustet ja gillejit joatkit árbegielain logahagas? Na ii munnje goit.

Na, nubbi ášši fas laktása jienaide mat dohkkehuvvojit mediaságastallamiidda ja gálduide mat geavahuvvojit ságastallamiid vuođđun. Leagoson nu ahte ruoŧabeale dutkit eai sámimediaid čalmmiin rehkenastojuvvo áššedovdin dakkár áššiin mat gusket skuvladutkamuša áigeguovdilis dutkansuorggi ja Ruoŧas dahkkon dutkamušaid? Mii geat leat dutkan skuvladili dáppe Ruoŧas leat goit moattis, nissonat ja muhtin dievdu maiddái, nu ahte ii leat sáhka das ahte dákkár dutkamuš ii gávdno. Ja leago nu ahte buot deháleamos lea buohtastahttit skuvladili Norggas ja Ruoŧas, iige geahččat dárkilabbot juste dan dili man siste ođas lea bohcciidan? Ja moson dat lea duođaid Norggas, gallis doppe jotket logahagas ja dasto universitehtas? Ja leago duođaige nu, ahte dušše 90-logu álggus čállojuvvon raporttat ja čállosat geavahuvvojit ain čilgehussan buot diliide Ruoŧa Sámis mat leat vuhttomis dál lagabui 30 jagi dan maŋŋá go teaksta almmustuvai? Gal áiggit leat rievdan dáppe nai, ja gal 90-logu maŋŋá leat almmustuvvan sihke dieđalaš artihkkalat, nákkosgirjjit ja maiddái buotlágan raporttat. Na, buot dát jearaldagat bohte mu millii go lohken ja guldalin dieid áššiid. Ja mun nu eddon. Ja de mun smihtten ahte berrešin gal heahpanit go nu persovnnalaččat válden dán ášši. Berrešin baicce leat ilus das ahte ášši oažžu mediaáiggi ja beakkán áirasa. Ja nu mu varra čoaskkui fas vehá áigái. Ja mun vurden fas veahá áigge ja doivon ahte livččen beassan oaidnit ságastallama Ruoŧas, ságastallama masa livčče searvan maiddái min iežamet politihkkárat, Sámeskuvlastivralahtut, allaoahpuid ovddasteaddjit, oahpaheaddjit, skuvlahoavddat ja earát geat barget skuvllas ja dihtet makkár vuogádagas dát dilli vuolgá. Muhto ii gullon šat mihkkige, nugo dábálaš. Ja nu mus fas varra duolddai ja suhttu badjánii.

Guovvamánu 15. beaivi 2018 Ruoŧa hálddahus guđii evttohusa láhkarievdadusain láhkaráđđái Ruoŧas². Láhkarievdadusaid ulbmilin lea evttohusa mielde nannet unnitloguid ja erenoamážit našuvnnalaš unnitloguid rivttiid Ruoŧas. Ja dattege evttohus guođđá skuvlla, logahaga/joatkkaskuvlla ja allaoahpuid láhkaevttohusa olggobeallái. Sámiin gal galgá leat riekti čállit eiseválddiide sámegillii beroškeahttá das máhttetgo sii čállit iežaset eatnigillii, ja gielddat leat geatnegahtton fuolahit sihke sámegielat mánáidgárde- ja boarrásiid siidda doaimmain. Skuvla ja oahput gullet goittotge eará lága vuollái. Dál mii de vuorditge fas ođđa evttohusa maiddái skuvlalága siste. Oaidnit leš duostágo oktage vuolgit rievdadit lága unna eamitálbmoga dihte dahje unnitlogugielaid dihte. Juste dál lea dilli goittotge dakkár ahte min bánehis lágat eai doarjjo sámegiela skuvllas dahje earáge giellašiljuin, eaige praktihkatge nanne sámegiela skuvllas go eará gielat vuoruhuvvojit álohii juohke oktavuođas. Muhto juos de dilli rievddašii go beassat fas guorahallat ođđa láhkaevttohusa, jáhkátgo?

Suhttu vearuha. Lean nu váibbas ja nu dolkan álohii doarrut. Ja oainnán ahte earátge leat seammá dilis dáppe Ruoŧas, ollásit vuolláneame. Gos alva midjiide? Na, lihkus giđđa boahtá Ruoŧa Sápmái maiddái. Giđđabeaivváža ovddas ii sáhte vuollánit ja boahttevaš dálvái lea vel guhkes áigi.

Liŋkkat

1 http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=2327&artikel=6826308

2. http://www.regeringen.se/49191e/contentassets/2d88864f7b3d46ff8db58fb713784553/en-starkt-minoritetspolitik.pdf

 

 

Irja Seurujärvi-Kari

Muhtin kommenttat sámi soabadallankommišuvnna vuođđudan- ja sámelága ođásmahttinplánaide

Mannan jagi sámit ávvudedje vuosttas davviriikkalaš sámiid čoahkkaneami Roandimis. Goittot easkka Sámiráđi vuođđodeapmi 50-logus vuolggáhii duođas sámiid rájaid badjel barggu. Dalle sámit sierra guovlluin deaivvadedje ja ná vulggii johtui sámiid fámuidahttin. Sámiid identitehtta- ja ealáskahttinpolitihkka leamašan lihkostuvvan gitta dan 1970-logu badjáneami maŋŋá. Sámiálbmot huksejuvvui oktan álbmogin, go Ruošša sámitge besse iežaset servviid bokte miellahttun Sámiráđđái (1992). Sámiráđi ja sámi lihkadusa metodan lei dialoga ja kommunikašuvnna bokte hukset buori oktavuođa stáhtain ja ná olahit sajádaga dovddastuvvon vehádahkan ja viimmat láhkamearrádusain álgoálbmogin 1980–90-loguin. Stáhtat dovddastedje sámiid álgoálbmogin ja vuođđudedje Sámedikki sámiid ja stáhtaid oktasaš riikkasis ja gaskariikkalaččat dáhpáhuvvan ráđđedallamiid boađusin. Duogábealde váikkuhedje  álgoálbmogiid hárrái badjánan miehtemielalaš gaskariikkalaš vuoigŋa ja ON dohkkehan  álgoálbmogiid rivttiid nannejeaddji gaskariikkalaš soahpamušat.

Sámiráđi ordnen konferánssain ja seminárain sámit vehádatolmmožin besse kollektiivvalaččat muittašit ja muitalit iežaset vásáhusaid, mat de hábmejuvvojedje ja almmustahttojedje sierra kultuvrralaš ja politihkalaš prográmmain ja cealkámušain, ja dáiddárat ja girječállit burge iežaset oasis sámiid nuppevuođa servodagas, nannededje sámiid oktasaš vuoiŋŋa ja ealáskahtte sámiid árbevieruid. Ná soabadallanprosessa leamašan jođus juo máŋggaid sohkabuolvvaid áigge. Várra dán sivas muhtin ovddeš sámi jođiheaddjit eai oaidnán soabadallanbarggu ođđasit johtui bidjama dehálažžan, muhto baicce doivo vánes resurssaid buoret geavaheami boahttevaš áššiid ovddideami ja sámi iešmearrideami nannema várás. Dálhan leat velá stuorát uhkádusat sámi kultuvrra vuostá go ovdal, nugo ruvke- ja turismadoaimmat. Danin sámi kultuvrra, giela ja árbbi bealušteapmái dárbbašuvvojit buot návccat ja čehppodat. Dasa lassin sáhttá máinnašit, ahte Norgga konagas ja Suoma presidenta Tarja Halonen sihke girku leat atnon ándagassii sámiin historjjá áigge dáhpáhuvvan vearrivuođaid.

Soabadallanprosessas dál leat ain ollu rabas gažaldagat, dakkárat go, mas das lea áigumuššan soabadit ja makkárin šaddá dan mandáhta dahje geat dan čađahit ja jođihit. Gávdnojitgo bargui olbmot, geat eai háhpohala alcceseaset dainna gudni, nugo dál orru leamen, muhto baicce leat mielde vigihis, gaskavuođa almmá politihkalaš dahje dieđálas sivaid ja alcceseaset ávkkiid háhpohallamiid daga? Boahtágo dán prosessas eanet vahát go ávki?

Ruoná eatnama ieš soabadallanprosessas eai lean olus bohtosat, muhto goittot dat, nugo dan kommišuvnna smiehttamuša nammage Vi forstås fortiden. Vi tager ansvar för nutiden. Vi arbejder for en bedre fremtid (2017) deattuha barggu ovddosguvlui iige mannan áigái ja oaffarin báhcima. Kanadas soabadallanprosessas (2015) guovddášáššin lei ásodatskuvlla ja doppe dáhpáhuvvan vearrivuođat mánáid vuostá. Kanadas prosessii geavahuvvojedje máŋggaidlot miljovnna dollárat! Áibbas nuppelágan duohtavuođa- ja soabadallanprosessat leat leamaš Mátta-Afrihkas ja muhtin mátta amerihkalaš riikkain, gos duohtavuođa, olmmošvuoigatvuođa ja árpmiheami kommišuvnnat eai bastan huksen bistevaš soabadallama álbmogiid ja olbmuid gaskii garra olmmošvuoigatvuođalaš rihkkumiid ja apartheid politihka maŋŋá.

Dán áigge soames sámit Suomas háliidit geavahit sámebargguin garrasut metodaid go ovdal, goas politihkalaš váldometodan lei ráđđádallan ja ulbmilin lei oažžut áigái gaskavuođa áddejupmi. Dieđusge áigige lea dál eará. Sosiálmedias lea šaddan fámolaš kommunikašuvnna kanála, man sáhttá geavahit bures dahje funet, nugo leat eará guovllusge máilmmis oaidnán. Sosiálmedias sáhttá álkket buktit ovdan garra ja utnohis cealkámušaidge ja oaiviliidge sámekultuvrra suodjaleami namas ja kultuvrralaš appropriašuvnna dahje suoládeami vuostá. Goittot dákkár láhtten sáhttá doalvut maiddái olggušteapmái, dasa ahte dat, geat eai čuovu dán garra suodjalanlinjá, ráŋggáštuvvojit cealkimiin sin sámevuođa vuostálastin.

Suomas maid Sámediggi lea darvánan ollásit nágget dáid kultuvrra oamastangažaldagain ja erenoamážit sámemeroštallamis. Sámediggi almmustahtii jagi 2016 njuolggadusaid gávtti geavahanvuoigatvuođain ja kultuvrralaš suoládeami vuostá. Daid mielde dušše sápmelaš sáhttá coggat gávtti ja jus govas lea gákti dat galgá leat eakti sámegákti. Nu fal, sámegákti lea sámiide dehálaš identifikašuvdna mearka ja dan galgá gudnijahttit. Goittot muhtin ii-sámiide sámegákti lea joba skeŋkejuvvon sámiid beales, ja maiddái náittosdili bokte ii-sámiinge leat dávjá gávttit. Dasa lassin sámekulturdáiddut, giella ja duodji oahpahuvvojit maiddái ii-sámiide Sámis. Dieđalaš perspektiivvas fas kultuvrra ii oktage sáhte oamastit, dasgo kultuvrrat maid seahkanit gaskaneaset ja váikkuhit nuppiideaset eanet ah’ eanet.

Identifikašuvdnagažaldagat leat váddásat, ja buoret livččii beassat dan badjel ja čađahit soabadallanbarggu vuos sámiid iežaset gaskkas, ovdamearkka dihte gielaid revitalisašuvdnaprosessa lihkostuvvan málle mielde. Ealáskahttinprosessii leat dohkkehuvvon dásseárvosaččat maiddái ii-sámit, geat leat maid oahpahallan giela. Anárašsámiid ealáskahttimis leat lohkan juo ollu. Dás sáhttá máinnašit nuortalašsámiid easkkabeliid johtui vuolgán giela ja árbevieruid ealáskahttima. Fitnen Helssegis nuortalašsámiid muitobáŋku -­prošeavtta bargiid, dutkiid ja kulturbargiid, ordnen dilálašvuođas guovvamánus dán jagi. Dutkit ledje čohkken juo olu nuortalaččaid árbevieru, máidnasiid, leuddiid ja nu ain; guldalan báddejumiid, transkriberen ja čállán daid buhtisin dálá čállinvugiin. Dán gielaid ealáskahttinmálle mielde sáhtášii ovddidit earáge kulturáššiid, oahpaheaddjiid skuvlema, oahppomateriálaid ráhkadeami ja nu ain.

Vai beassá Suomas sámeválgalogahallama registeremii fertejit duođaštuvvot iešidentifikašuvdna ja giellamáhttu dahje nállašuvvan. Dáid duođašteapmi olbmo iežas olggobealde lea measta veadjemeahttun, joba Sámedikki politihkalaččat válljejuvvon válgalávdegoddái. Suoma Alimus Hálddahusriekti (KHO 2011:81) lea vuođđudan mearrádusas iešidentifikašuvdnii ja oppalaš sámevuođa árvvoštallamii dohkkehettiin ođđa olbmuid sámi válgaregisterii. Dát lea okta lágalaš čovdosiin, man sáhttá čuovvut ja mainna rátkit meroštallama.

Davviriikkalaš sámesoahpamuša (2005) dohkkehanprosessa livččii gánnehan čađáhit ovdalgo fas guhkes ja loahppabohtosiid ektui hui eahpesihkkaris soabadallanprosessa álggahuvvo. Norgga, Ruoŧa ja Suoma gaskasaš viđa jagi ráđđádallamiid maŋŋá soahpamuša láhkadeavsttas sohppojuvvui jagi 2016 ja cuovvovaš jagi álggus deaksta paraferejuvvui/nannejuvvui. De lea Sámedikki bargun dohkkehit dahje hilgut deavstta, mii ii leat goittot velá dáhpáhuvvan. Sámesoahpamuša guovddášulbmilin lea implementeret Ovttastuvvon Našuvnnaid Álgoálbmogiid vuoigatvuođaid deklarašuvnna (2007), ja ná nannet sámiid rivttiid rájáid badjel. Jagi 2016 sohppojuvvon deavsttas artikla13. bajilčállosis lea Sámedikki “válgalogahallan ja jienastanlohku” iige njuolga sámemeroštallan, muhto goittot dat gieđahallá sámemeroštallama fuolakeahttá das, mo dat lea namahuvvon. Dat čuovvu Norgga beale sámi meroštallanmálle, mas sámevuođa váldokriteran leat iešidentifikašuvdna ja giella retrospektiivvalaččat, mii lea buorre vuođđu sámiid oktasaš meroštallamii. Danin sámesoahpamuš fertešii dohkkehuvvot ja dán láhkai sáhttá maiddái čoavdit Suomas sámiid ja sámeguovllu báikkálaš olbmuid garrasit juohkán ášši.

Gáldut:

Honouring the Truth, Reconciling for the Future. Commission of Canada. 2015. http://www.trc.ca/websites/trcinstitution/index.php?p=890

Kooste saamenpukurauhan perusteluista. – www.perustelut.blogspot.fi

Pohjoismainen saamelaissopimus on parafoitu. Tiedote 13.1.2017 – www.oikeusministeriö.fi

Saamelaiskulttuurin ensyklopedia. – senc.hum.helsinki.fi

Saamelaiskäräjät laati ohjeistuksen saamelaisuuden esittämisen periaatteista – news.cision.com

Saamelaismääritelmä – senc.hum.Helsinki.fi/wiki/saamelaismääritelmä.

Saami costume. – senc.hum.helsinki.fi/wiki/saami costume.

Suomalais-norjalais-ruotsalais-saamelaisen asiantuntijatyöryhmän 27. lokakuuta 2005 luovuttama luonnos. – Pohjoismainen saamelaissopimus, Regjeringen.no.

Vi forstås fortiden. Vi tager ansvar för nutide. Vi arbejder for en bedre fremtid. Forsoningskommissionen, Betenkningudgivet af Grönlands Forsoningskommission Nuuk, December 2017.

Totuuksia totuuskomissioista. Historioitsijat yli rajojen -ryhmän järjestämä seminaari 8.1.2018.

 

Pigga Keskitalo, Sámi allaskuvla

 

EAMIÁLBMOTMETODOLOGIIJAT JA BARGOBÁJIT

 

Dutkiidjoavku Pigga Keskitalo Sámi allaskuvllas, Pirjo Kristiina Virtanen Helssega universitehtas ja Torjer Olsen UiT Norgga árktalaš universitehtas ožžo Suoma kulturruhtarádjosis guovttejagát ruhtadeami eamiálbmotmetodologiijat bargobájiide, mat galget lágiduvvot 6 stuhka guovtti jagi áigge. Vuosttaš deaivvadeapmi lea Sámi allaskuvllas 31.5. Sámi pedagogihka konferánssa olis. Ulbmilin lea guorahallat eamiálbmot dutkanmetodologiijaid ja daid oahpaheapmi allaoahpahusas.

Duogáš lea go máŋgga sajis leat álgán ja álgimen oahput mas eamiálbmotmetodologiijat leat guovddážis. Earret eará Sámi allaskuvllas lea álgimen Sámi vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahpu viđa jagi master 1.-7. ja 5.-10. cehkiide. Lea dárbu systematiseret eamiálbmotdutkanmetodologiijaid dieđuid ja vásáhusaid ovttas singuin geat leat bargan dáiguin áššiiguin. Viiddis ovttasbargu álggaha álo synergiija, ja mii sáhttit oahppat nubbi nuppis.

Sámi allaskuvla, Tromsa ja Helsset koordinerejit ovttasbarggu gaskkal daid ásahusaid gos lea sámedutkan: Oulu universiteahtta, Lappi universiteahtta Roavvenjárggas, Ubmi universiteahtta, UiT Norgga árktalaš universiteahtta ja Sámi allaskuvlla dutkit leat 20 fárus dán fierpmádagas. Dieđalaš sáhkavuoruid doallit bohtet miehtá máilmmi bargobájiide. Bargobájit leat reaidu mas sáhttit ovttas suokkardallat iešguđetge fágasuorggi siskkobealdi mo dutkat iešguđetge áššiid nugo vaikkeba luohtedutkan, skuvladutkan, historjádutkan, girjjálašvuođadutkan jna.

Mihtilmas eamiálbmotmetodologiijaide lea dat ahte dat váldet vuhtii ja buktet ovdan eamiálbmogiid jiena dutkamuša bokte, huksejit šalddi iešguđet dieđalaš ja eará ságastallamiid gaskii, juhket dieđuid politihkalaš mearrideami várás ja mii várra deháleamos ahte nanne servodaga ja olbmuid.

Eamiálbmotdutkamuša plánemis, čađaheamis ja loahpaheamis galgá váldit vuhtii dihto áššiid. Vuosttažettiin báikkálaš eamiálbmoga miellahtut ja erenoamážit vuorrasut olbmot ja eará dehálaš ovttasbargoguoimmit galget leat áššedovdi rollas dutkamušas. Nubbin álgoálbmotdutkamis diehtu galgá ipmirduvvot eallin ja heiveheaddjin diehtovuogádahkan, mii sisttisdoallá vássán áiggi, dálá áigge ja boahttevuođa geahččanguovlluid mat dutkamuša reaidduiguin sáhttet ovdánit ja nanosmuvvat. Goalmmádin báikkálaš giella láhčá vuođu dutkamuša dulkomii ja mearkkašumiide. Njealjádin lea dehálaš ipmirdit sierralágan diehtoáddejumiid (eamiálbmogiid ja oarjemáilmmi) oktavuođa diehtovuogádagaide. Viđádin dutkamuša vuolggasadjin galgá leat dat ahte servošat oamastit dieđu ja ahte dieđus leat máŋga dási. Guđádin dutkamušas galgá čájehit servoša ja indiviida ovddasvástádusa dieđus ja dieđu oamasteamis. Eamiálbmotdutkái leat maiddái gáibádusat, nu ahte dutki galgá juohkit dieđu eamiálbmotservodaga ja árbevirolaš dieđu hálddašeddjiide ja ovddalgihtii fidnet sis lobi dutkamuša čađaheapmái.

 

Eamiálbmotdutkanmetodaid iešvuođat

Metodat leat prinsihpas heivehuvvon hámis seammaláganat go earáge diehtagiin muhto eamiálbmot dutkanmetodologiijat váldet vuođu árbevirolaš máhtus, eamiálbmogiid vásáhusain ja beroštumiin, ja dasa lassin seammás váldet váikkuhusaid maiddái dábálaš diehtaga vugiin čoaggit dieđuid. Dat earru lea dat ahte makkáraš vuolggasajis dutkan dahkko, gean dárbbuide dat dahkko ja makkáraš áddejumi dieđu birra lea go dutkamuš dahkko. Eamiálbmot dutkanmetodologiija bidjá eamiálbmoga dárbbuid guovddážii. Lea maiddái dehálaš juohkit dieđuid eamiálbmogiid eallindiliin. Sáhttit hállat máinnastanárbevieru, vásáhusa, dialoga, dáiddabarggu, divtta, luođi, sámi musihka ja máŋggabealat vásáhusaid metodain. Áiddo dáid máŋggabealat ovdanbuktinvugiide ja diehtoháhkanvugiide vuodjut bargobájiin ja systematiseret daid eará dutkiiguin. Eamiálbmotmetodologija deattuha kvalitatiivvalaš lahkoneami, čiekŋalis ipmárdusa, oassálastima ja etihkalaš prinsihpaid vuhtiiváldima.

Etihkalaš dutki lea ovttasbarggus servodagain, ja sáhttá dadjat ahte servoža lea dehálaš kommenteret dutkanbohtosiid. Dát lea guhkes proseassa álggu rájes gitta lohppii dutkamuša dagadettiin. Dutki gulahallá, šiehtadallá, doaibmá sensitiivvalaččat ja eamiálbmogiidda mihtilmas vugiin ja iská iežas gávnnahemiid sihkkarastimiin máŋggabealagit leatgo su gávnnaheamit dollevaččat kritihkalaččat. Kritihkalaš dutkan mearkkaša gálduid dovdama viidát ja nágodit leat gáldokritihkalaš ja maiddái čujuhit iešguđet ságastallamiidda viidát. Lea mearkkašahtti dehálaš geahččat ovdal dahkkon dutkamiid dasgo ovdamearkan lappologat leat juo čállán vaikkeba bajásgeassinárbevierus. Diehtu háŋkejuvvo eamiálbmogiidda mihtilmas vugiiguin. Geavahuvvojit dakkáraš vuogit mat leat dohkálaččat, nugo joavkku iežaset giella jna., jus dat leažža vejolaš.

 

Skuvladutkama vásáhusat

Lean jearahallan ja áiccadan skuvlaárgabeaivvi máŋgga gillii, daiguin gielaiguin maid hálddašan. Nu ahte sámeoahpahusa máŋgga riikka oaidninvuogis lea dieinna lágiin hástaleaddji muhto gelddolaš dutkat. Dát leat dahkkon sámi oahpaheaddjeoahpu ovddideami várás ja loahpas máŋggabealat skuvlaárgabeaivvi ovddideami várás. Loahpalaččat lea mánná dahje nuorra luohkkálanjas dat gii galggašii ávkašuvvat sámeoahpahusa ovddideamis, nu ahte son oažžu buoret boahttevuođa, buoret eallineavttuid ja ahte su eallámušmáilbmi váldojuvvošii vuhtii nu bures go vejolaš skuvlengeavadiin. Ja ahte son birgešii bures iežas eallimis. Dás lea dievasmahttinskuvlejumis ja oahpaheaddjeoahpus mearkkašahtti rolla, ja olu bargu dasgo leat olu suorggit maiguin sáhtášii eambo bargat nugo árbevirolaš mahtu rollain skuvllain dahje olgobiraspedagogihkain, sámegiela ja girjjálašvuođa didaktihkain, sáme- ja máŋggagielat álgooahpahusain, giellaealáskahttimiin, iešguđetge oahpahusfága didaktihkaiguin jna.

 

Bargobájiid boađus

Ulbmilin lea ahte ságastallan dieđalaš áššiin joatkašuvvá ja nánosmuvvá. Eamiálbmot metodologiijat ovdánit dan guvlui ahte boahtá dovddusin ahte dat dahkko kultuvrralaččat bistevaš vugiin, eamiálbmogiidda mihtilmas árvvuid mielde ja árbevieruid gudnejahttimiin. Galgá dieđusge gulahallat ovddalgihtii servožiin, proseassa áigge ja ahte dutkanbohtosat máhcahuvvojit servožiidda.

 

Bargobájiid ulbmilin lea maiddái ahte diehtu eamiálbmotrivttiin leavvá ja nanosmuvvá, ja ahte diehtu nannejuvvo daid mohkkás diliin gos eamiálbmogat ellet; ovdal ja dál, birrasa ja olbmuid ektui. Bargobájiin deattuhuvvo dat ahte eamiálbmogiid vásáhusat ja diehtu leat dehálaččat, ja ahte dat leat guovddážis.

Bargobájiin galget dutkanáššit oidnot allaoahpahusa studeantta dásis, ja ahte sii besset fárrui dáidda proseassaide, ráhkaduvvojit oahppomateriálat ja dieđalaš áššiin ságastallo viidát. Bargobájit dieđusge galget geavatlaš dásis váikkuhit ja bidjat proseassaid johtui. Ja ahte bistevaš ovdáneapmi dáhpáhuvvá ain eamiálbmot metodologiijaid olis.

 

Báršši-Sámmol-Hannal

Hanna Guttorm, Sámi allaskuvla

 

Máŋggalágan sámit

 

Erohusat dávjá ovdanbuktojuvvojit dikotomalaččat dahje dihto kategoriijaid mielde. Árbevirolaš oarjemáilmmi diehtoortnega mielde erohus ipmirduvvo negatiivvalaččat dahje váilevašvuohtan veardidettiin dainna, mas dat earrána. Ná huksejuvvojit diehtu-fápmu-posišuvnnat ja “mii ja earát” -kategoriijat. Eallin lea goit máŋggabealat, ja dán albmaneamit leat mohkkái ja molsašuvvi. Erohusat leat álo máŋggaláganat ja sáhttet dasto oidnojuvvot radikálalaččat: juohkehaš lea iešguđetlágan ja dasa lassin juohkehaš rievdá olles áigi.

Pedagogihka nákkosgirjjistan dutken sohkabealerohusaid ja daid huksema skuvlla árgabeaivvis ja oahppoplánain. Lohken olu kritihkaid oarjemáilmmi filosofiijaid ja politihkaid birra. Dat sisttisdollet kritihka oarjemáilmmi diehtoortnegis ja dan viggamušain hukset rájiid olbmuid ja sierralágan albmánemiid gaskka. Nie maid áššedovdiid viggamuš diehtit ja mearridit eará olbmuid eallimiid sáhttá kritiserejuvvot. Ovdamearkka dihte gii sáhttá diehtit ja movt sáhttá diehtit earáin?

Dáid kritihkalaš teoriijaid bokte munnje šattai váttis diehtit ja čállit earáid birra. Loahpa loahpas mun čállen divttaid skuvlla árgabeivviin ja dasa lassin ráhkesvuođareivviid oahpaheddjiide, ohppiide ja lohkkiide. Dan láhkai mun dovddastin iežan posišuvnna ja dan, ahte mu diehtu lea váilevaš ja sosiálalaččat ja kultuvrralaččat huksejuvvon, iige dat lea áidna duohtavuohta.

Danin háliidivččen maid dál čállit ráhkisvuođareive. Ráhkisvuođareive lea miehtemielalaš kritihkka, inge čujut njuolgga čuolmmaide dahje váilevaš geavadagaide dahje kritisere mange doaimma, baicce vikkan hukset šaldiid ja bovdet lohkkiid ráfái ja ráhkesvuhtii.

Sáhtášiigo muitalit

viisodagaid

go juo okta sátninai

ipmirduvvo

(Áillohaš)

Mii sápmelaččat leat iešguđetláganat: Nuppit orrot sámi guovlluin, barget árbevirolaš sámi ealáhusaiguin dahje leat gávdnan dakkár ámmáhiid, gos sáhttet ovttastit árbevirolaš ja modearna doaimmaid. Nuppit fas leat ovdamearkka dihte válmmaštuvván akademalaš áššedovdiámmáhiidda. Nuppit orrot Lulli-Suomas ja barget gii gosge. Muhtimat leat fárren dahje vejolaččat juo riegádan eará guovlluin máilmmis ja de ellet nuppi ja goalmmát kultuvrraid ja gielaid siste.

Mii sápmelaččat leat iešguđetláganat: Muhtumat leat leamaš mánnávuođa rájes máŋggagielalaččat, muhtumiin lea dušše okta ruoktogiella. Oassi mis hállá muhtun sámegiela, oasis bearrašiin mánát eai leat oahppan sámegiela ovtta dahje máŋggaid sohkabuolvvaid áigge. Muhtumat leat oahppan sámegiela rávesolmmožin ja hállagoahtán dan mánáidasaset. Muhtumat hállet máŋga eará giela, muhto eai sin váhnemiid dahje máttarváhnemiid giela.

Váikko mii sápmelaččat leat iešguđetláganat, de mis lea maid oktasaš historjá, dávjá soardima ja assimilašuvnna historjá, mii oidno sierra láhkai dáin visot iešguđetláganvuođain. Sámevuohta, giella ja kultuvrra leat ožžon min eallimiin hui iešguđetlágan posišuvnnaid. Muhtin olbmuuin, joba sogain dahje olles báikegottiin sámevuohta lea váldon veagal dahje goittot nihttimiin ja bealkimiin. Muhtin bearrašiin giella lea geavahuvvon dušše vehá nuppigielat birrasiin. Muhtin sohkabuolvvat leat jaskkodan sámevuođasteaset vai suodjalit iežaset heahpadis ja bilkideamis. Čiegadan, vuogáiduvvan. Čiegadan sin mánáidmánáin, áhkkubiin, biehttalan hupmamis ášši birra.

Mis sápmelaččain leat iešguđetlágan máttut, eallinluottat, assimilašuvnna historját ja otnábeaivvit. Sámevuođat leat iešguđetláganat ja nuppástuvvet olles áiggi. Justá dál mii máŋggas eallit revitalisašuvnna áiggi ja ealásskahttit min giella ja kultuvrra. Sámevuođa ii dasto sáhtte mihtidit dušše ovttain vugiin. Sámevuohta orru váimmus ja mielas. Danin jearan: Mo sáhtášit dasto hukset servodaga, gos iešguđetlágan sámit veajášedje bures? Makkár niegut dus leat?

Livččiigo vejolaš ahte mii maid oahpašeimmet dohkkehit ja ipmirdit assimilašuvnna historjjá ja dan mohkkáivuođa? Livččego vejolaš addit ándagassii nubbi nuppiide? Livččiigo vejolaš dohkkehit iešguđetlágan sámiid? Váikko geannu váhnemat dahje máttarváhnemat livčče guođđán mannu siva dihte sin eatni- dahje áhčigiela? Váikko geannu váhnemat dahje áhkku dahje áddjá livčče bilkidan eará sámiid iežas suodjaleami dahje iežas bilkkus čiegadeami dihte? Váikko muhtin livččii iešge lohkan muhtumin, ahte in mun leat sápmelaš?

Mis buohkain sápmelaččain leat hávit. Mis buohkain sápmelaččain leat iešguđetlágan hávit. Ii leat álo ja juohke báikkis leamaš álki leat sápmelaš, dahje sámástit, nugo mii bures diehtit. Sávan ja niegadan ahte mii sámit dan fargga ipmirdit. Nu ahte šaddá ráfi ja ráhkesvuohta. Nu ahte Sámi sohka šaddá stuoribun ja nannoseabbon.

 

Sofe-Ánne Irja

Irja Seurujärvi-Kari

 

BEAIVVI BÁRTNIID NANA NÁLLI!

• nannego Davviriikkalaš sámesoahpamuš sámiid rivttiid?

Sámit, ’Beaivvi bártnit’ ávvudit máŋggain doaluin sámi álbmotbeivviid (guovvamánu 6. beaivve) čuohtejahkásaš Suomas.

Beaivvi bártniid nana nálli!

Eai du vuoitte vašálaččat,

jos fal gáhttet gollegielat,

muitát máttarmáttuid sáni:

Sámieatnan sámiide!

(Sámi Soga Lávlla, Isak Saba 1906

Sámevuohta lea nanosmuvvan ja sámekultuvrra ja –giella leat sakka ealáskan. Sámit lea vuođđolágas dohkkehuvvon álgoálbmot ja sis lea iešráđđenorgána, Sámediggi, man bokte sáhttet vuodjit ja gohccit vuoigatvuođaiseaset. Sámit lea aktiivva doaibmit otná beaivve eaige šát sordojuvvon vehádat. Nuba sámiid iežas geahčastat galggašii giddejuvvot eanet sámiid siskkaldas áššiide go beare bohciidahttit riidduid jogo sámiid gaskkas dahje sámiid ja eará čearddalaš joavkkuid gaskii. Sámevuođa fertet dál hárjehit ain eanet ahte eanet máŋggakultuvrrlaš birrasis ja olggobealde sámiid guovddášguovllu. Ovttasbargu eará čearddalaš olbmuiguin ja joakkuiguin stuorruda hirbmadit sámiid kultuvrralaš kapitála.

Gieskat leat addon olggos guokte dehálaš ja áigeguovdilis dokumentta, Davviriikkaid sámesoahpamuš (dás sámesoahpamuš) ja Sámiid rivttiid ollašuhttin: gaskariikkalaš vuoigatvuođalaš veardideaddji dutkamuš.

Guorahalan dás oanehaččat sámesoahpamuša. Juo 1980-logu gaskkamuttus sámit ieža vuolggáhedje soahpamuša válmmaštallama. Jagi 2005 áššedovdikomitea loahpadii Davviriikkalaš sámesoahpamušhápmosa davviriikkaid ráđđehusaide. Soahpamuša válmmaštaladettiin ja sámiid lágalaš sajádagas mearridettiin maŋimus logejagiid áigge erenoamáš fuopmášupmi lea giddejuvvon dasa, ahte historjjá čađá sámiin ii leamašan dásseárvosaš árvu eará álbmogiin ja sii leat máŋggaláhkai šaddan gillát eahpevuoigatvuođalaš dilis. Goittot 1990-logu rájes sámit ieža muhto maiddái stáhtat leat čájehan hálu hukset buoret boahttevuođa sámiide nugo sámiid buorránan lagalaš dilli čujuha.

Sámesoahpamuša sisdoalus leat čieža sierra logu (ja 46 artikla), mat gieđahallet Sámeálbmoga almmolaš vuoigatvuođaid, Iešmearrideami, Sámegiela ja –kultuvrra, Eana- ja čáhcevuoigatvuođaid, Sámi ealáhusaid, Sámesoahpamuša ollašuhttináššiid ja earret eará soahpamuša ratifierenprosessa.

Vuosttas artiklas daddjo, ahte sámesoahpamuša ulbmilin lea dovddastit ja nannet dakkár sámiid rivttiid mat leat vealtameahttumat nannet, hárjehit ja ovddidit sin giela, kultuvrra, ealáhusaid ja servodaga  ja nu ollu go vejolaš stáhtarájáid hehttekeahttá.

Sámesoahpamuš lea ráhkaduvvon dan vuođu ala, ahte sámiin, doaibmin, lea iešmearrideapmi transnašuvnnalaš álbmogin. Artihkal 4 dárkilastá sámiid rievtti iešmearrideapmái.” Dán rievtti mielde sámit mearridit friija iežaset politihkalaš sajádagas ja ovddidit friija ekonomalaš, sosiálalaš ja čuvgehuslaš diliin”. Goit dát riekti lea ráddjejuvvon nu, ahte dát riekti ”ollašuvvá iešráđđema bokte siskkaldas áššiin ja ráđđedallamiid bokte áššiin, main lea erenoanoámaš mearkkašupmi sámiide”. Álgoálbmogiin lea vuoigatvuohta autonomiijai ja ieš-stivremii siskkáldas ja báikkálaš áššiin.

Dán sámesoahpamušas Sámedikkis lea guovddášrolla. Dat lea Sámediggi mii galgá garrasit váikkuhit sámiid iešmearrideami ollašuhttimii, ja ná ovddidit sámiid rivttiid. Sámesoahpamuś dán maŋimus hámis ii dohkket velá pan-sámi Sámedikki. Dálá golmma Sámedikki leat lágaid mielde sierralágan dilis, Ruoŧa Sámediggi lea stáhtaorgána go fas Suomas ja Norggas Sámedikkit leat iehčanas orgánat  ja sámiid sajádat lea dovddastuvvon vuođđoláigain.

Dehálaš artikla lea artikla 13 ”Sámedikki válgalogahallan” ja das mearriduvvo geas lea vuoigatvuohta jienastit sámeválggain. Dát artikla čuovvu Norgga sámemeroštallanmálle, mii vuođđuduvvá gielalaš kriteraidda. Olmmoš, gii atná iežas sápmelažžan ja dasa lassin geas lea sámegiella eatnigiellan dahje gean váhnen, máttárvánhen dahje máttár-máttárvánhen lea hállan sámegiela ruoktogiellan dahje gean oktage ovdavánhemiin lea merkejuvvon sámeválgalogaldallamii, sáhttá dohkkehuvvot sámeválgalogahallamii.

Dasa lassin soahpamuša láidehusoasis daddjo, ahte ii leat mihkkege easttagiid dasa, ahte stáhta sáhttá dohkkehit válgalogahallamii maid eará joavkkuid dainna eavttuin, geat atnet iežaset sápmelažžan ja geain lea lagaš oktavuohta sámekultuvrii.

Sámedikki válgalogahallamiid stivrejit Sámedikkit, ja iešmearrideami vuođul Sámedikkit leat dat mat dahket mearrádusaid das gii galgá dohkkehuvvot logahallamii; goittot dán maŋimušge soahpamušdeavstta mielde lea vejolaš váidit Alimus Háldahus Riektái válgalogahallamii registrerenáššis jus lea dárbu.

Mearkkašahtti sámesoahpamušas lea das mearriduvvon soahpamuša gohccinmekanisma; dat gohccinmekanisma lea dynámalaš, orientere boahttevuhtii ja buktá mielddis ođđalágan badjelráji bargguid ovddidanperspektiivvaid. Gohccinmekanismma bokte lea vejolaš árvvoštallat soahpamuša, ovdamearkka dihte makkár áššit dahje doaimmat hehttejit rájáid badjel bargguid ja doaimmaid ja mo sáhtášii ovddit ovttasbarggu rájáid badjel nu ahte sámekultuvra ja –giella ođasmuvvet ja sámiid rievttit ollašuvvet buot sámiide seamma láhkai fuolakeahttá das gos ásašet.

Sámesoahpamuš fállá sámiide, sin kultuvrii ja gillii vejolasvuođa ovdánit, nu ahte sámegiella, gollegiella ii jaskkot ja Beaivvi mánát sáhttet návddašit kultuvrraseaset ovttas ja friija ain buoret boahttevuođas.

 

Lill Tove Fredriksen:

Sámi girjjálašvuohta lea gitta 1600-logu rájes leamaš oassin dehálaš sámi, našunála ja riikkaidgaskasaš politihkalaš lihkadusain. Sámegiel girjjálašvuohta almmuhuvvui álggus 1600-logus, ruoŧabeale máttasámi guovlluin. Doppe álggii maid bargu ráhkadit sierra sámi čállingiela. Ledje báhpat ja miššunearat geat čálle sámiid birra ja jorgaledje kristtalaš teavsttaid sámegillii. Professor Vuokko Hirvonen čállá girjjis Sámeeatnama jietna. Sápmelaš nissons bálggis girječállin (1999, s. 50) ahte sámi čállingiela ja girjjálašvuođa ovdáneami ferte oaidnit kristtalašvuođa ja váldepolitihka beroštumiid oktavuođas.

1673 almmuhuvvui girji Lapponia, man duiskka professor Johannes Schefferus lei doaimmahan ruoŧa dronnet Christina ovddas. Eurohpas bekkii ahte ruoŧa soahteveagas ledje 30-jagi soađis sámi noaiddit veahkkin vuoitit soahtešiljus. Ruoŧa eiseválddit eai liikon dán beaggimii. Dronnet Christina bálkkahii Schefferusa ráhkadit girjji mii čájehii ahte sámit ledje dábálaš olbmot geat elle dábálaš eallima. Girjjis ledje iešguđet muitalusat maid báhpat ja earát geat barge sámi guovlluin ledje čoaggán. Dáid teavsttaid gaskkas ledje maid vuosttas originála sámi girjjálašvuođa teavsttat: ”Guldnasaš” ja ”Moarsi fávrrot”. Guokte ráhkisvuođadivtta maid lei čállán sámi báhppastudeanta Olaus Sirmá. Girji jorgaluvvui máŋggaid eurohpa gielaide ja olahii ollu lohkkiid.

1800-logus čálle báhpat geat barge sámi guovlluin ehpihkalaš luohteteavsttaid mat ovdamearkka dihte vuostálaste koloniserema. Gávdno maid myhta mii muitala ahte sámit leat beaivvi mánát: ”Beaivvi bártni soagŋu jiehtanasaid málimmis”. Dan čálii máttasámi báhppa Anders Fjellner 1800-logu gaskamuttos, nu mo son lei dan gullan.

Sihke Norggas ja Suomas ledje 1900-logu álggus našunálromantihkalaš politihkalaš rávnnjit mat maiddái báidne sámepolitihkkii. Dát dehálaš sámepolitihkalaš bargu álggahuvvui ruoŧabeale máttasámi guovlluin. Elsa Laula (1871-1931) lei dán áigodagas guovddáš višuneara sámepolitihkar. Son almmuhuvvui 1904 girjjáža Inför Lif eller Död? Sanningsord i de Lappska förhollandena, ja lei okta dan vuosttas sápmelaččain gii almmuhii ovtta teavstta. Elsa Laula áiggui fuomášuhttit ruoŧa eiseválddiid sámiid váttis dili. Son deattuhii sosiála váttisvuođaid ja jearai maid manne sámi mánáin eai beassan vázzit skuvlla seammá guhká go ruota mánát. Elsa Laula Renberg, mii lei su namma maŋŋil go náitalii norggabeallái, lei guovddáš olmmos ja lei mielde lágideamen vuosttas sámi riikačoahkkima Troandimis guovvamánu 6.-9. beaivvi 1917. Guovvamánu 6. beaivi lea ge sámi našunálabeaivi ja ávvuduvvo miehtá Sámi.

Vuosttas girji sámegillii man sápmelaš lea čállán, čálii Johan Turi: Muitalus sámiid birra. Dat almmuhuvvui 1910. Johan Turi áiggui dáinna girjjiiin muitalit ruoŧa eiseválddiide sámi álbmoga, eallima ja kultuvrra birra. Dán áigodagas almmuhuvvojedje vel muhtin eará girjjit, muhto easkka 1970-logu álggu rájes, nuppi sámepolitihkalaš lihkadusas, čálligohte eanet sámi girječállit. 1970-logus lei máilbmeviidosaš vuostálastinlihkadus iešguđet ráđđejeaddji ideologiijaid vuostá. Smávva sámi gilážis Sirpmás láigiduvvui vuosttas sámi girjjálašvuođaseminára čakčamánu 14.-16. beaivvi 1972. Dalle geavahuvvojedje vuosttas geardde bustávat ČSV sámevuođa dovdomearkan. Bustávat mearkkašedje: Čájet sámi vuoiŋŋa! Okta gažaldat semináras lei manne ledje nu unnán sámi čállit. Eanas sámit eai lean skuvllas beassan sámegiela oahppat. Máŋggas geat álge čállit sámi girjjálašvuođa dán áiggi ohppe eatnigiela čállit ollesolmmožin. Mii lei erenoamáš 1970-logus lei ahte ollu nissonat maid čálligohte girjjiid, sihke nuorra ja boarráset nissonat. Sii čálle čáppagirjjálašvuođa ja muittašangirjjálašvuođa, sihke sámegillii ja skandináva gielaide. Sámi nissonat ožžo maid dán áiggi buoret vejolašvuođa oahpu váldit, juoga mii lea dása váikkuhan. Kirste Paltto Ohcejogas eret lei vuosttas sámi nisu gii almmuhii girjji sámegillii: noveallačoakkáldat Soaŋnu (1971). Vuosttas mánáigirjji sámegillii čálii Marry A. Somby Sirpmás eret: Ammun ja alit oarbmælle (1976).

Beakkáneamos sámi čálli lea Áillohaš, Nils Aslak Valkeapää (1943-2001). Son lei eret Eanodagas, ja son lei sihke poehta, komponista ja artista. Su teavsttain ledje čujuhusat sámi myhtaide, historjái ja árvvuide ja sus lei hui ođasmahtti hápmi. Dát doaibmá šaldin vássánáiggi ja kultuvrralaš ealáskahttimis mii álggii 1970-logus. Áillohaš oaččui 1991 Davviriikkaid ráđi girjjálašvuođa bálkkašumi girjjiin Solen, min far. Originála girjjis, Beaivi áhčážan, leat ollu historjjálaš govat sámiin miehtá Sámi. Dát govat eai leat mielde jorgaluvvon veršuvnnain, go Áillohaš hálidii ahte dát dehálaš govat galge dušše leat originálaveršuvnnas.

Mii lea erenoamáš sámi girjjálašvuođas lea ahte eanas sámi čállit čállet sámegillii, juoga mii lea erenoamáš álgoálbmotmáilmmis. Sámegiella lea deháleamos sámi árbevierus ja kultuvrras. Sámi poehta Synnøve Persen dadjá ahte giella doaibmá fápmogaskaoapmin, mainna don čállin olát lohkki siskkimus osiid. Giella lea maid guovddáš nuorat sámi čálliide. Dát addá sámevuođadovddu ja gullevašvuođadovddu, juoga mii lea leamaš guovddáš sámi girjjálašvuođa ovdáneamis.

 

Hanna Outakoski, Ubmi universitehtta

 

Go mun fárrejin Ruŧŧii ovccilotlogu loahppagežiin ledje Ubmi universitehta giellagurssat máŋggaláganat ja máŋgga dásis. Mun, gii lohken sihke sámegiela, suomagiela ja lingvistihka, fuomášin johtilit, ahte ledjen juo vuođđoskuvllas oahppan hui olu giellaoahpa birra, sihke sámegielas ja suomagielas. Lingvistihka oahput ledje gelddolaččat ja ohppen olu olbmo giela birra sihke vuogádahkan ja gulahallama gaskaoapmin. Sámegieldiimmuin moai leimme guovttá, mun ja mu skuvlaviellja. Moadde diimmu vahkkus deaivvadeimmet munno oahpaheddjiin, muhto eanemusat moai gárttaime bargat ieža dahje okto. Muhtumin bohte miellagiddevaš guossit Ubmái geat logaldalle áŋgirit ja duođalaččat olles vahku iđđedis eahkedii. Dalle bessen lohkat ja guorahallat sámiid girjjálašvuođa ja oahppat sámiid árbevirolaš máidnasiid, luđiid ja dajahusaid birra, bessen maid lohkat lullisámegiela ja oahppat omd. morfologalaš njuolggadusaid birra. Dien áigge lei pedagogalaš váldojurddan dat ahte oahppu čuovvula bálgá man alde diehtu johtá dušše ovtta guvlui. Studeanttain ii lean nu olu dadjamuš oahpaheaddjái eaige gursaprošeavttat gávdnon vel oba doahpagage dásis. Mun lohken ollesáigásaččat, nu goit lei čállojuvvon mu báhpáriin, muhto dábálaččat mus lei áigi lohkat eará gurssaid sámegiela lassin iige goitge šaddan menddo olu bargu. Jáhkken ahte nu dat galggai leat go in diehtán buorebut.

Lihkus ledjen sámegielat vuođđoskuvllas ožžon nana vuođu iehčan eatnigielas, soga árbegielas, dat várra gájui mu máŋgii. Seammá vuođđoskuvllas, vuos Vuovdaguoikkas ja dasto Gáregasnjárggas, ohppen maiddái ahte giela sáhttá oahppat prošeavttaid vehkiin ja bokte. Mu ráhkis ja hutkás oahpaheaddjit fuomášedje vaikko makkár somás giellaprošeavttaid. Dat lei giellaealáskahttima ja giellasáŋgáriid áigi. Sámegielas, áhči árbegielas ja mu nuppi gielas, šattai mu eatnigiella, mu gievrramus ja ráhkkáseamos giella. Sánit bohte munnje go leimmet duoddaris rievssatbivddus, sánit bohte go čájáhalaimet vánhemiidda juovllaid áigge ja sánit bohte munnje go bessen lohkat ja čállit, jorgalit ja guorahallat iehčan giela. Iige dat sániid rávdnji leat goassige nohkan vaikko leange dás gaskkas oahppan ođđa giela, ruoŧagiela, man hálan beaivválaččat ja mii lea maiddái mu mánáid nubbi eatnigiella. Suomagiela in leat obanassii vel guođđán, muhto juos giela ii geavat de dat stirdu ja šaddá oba šliettas. Go dál jurddašan dan giellaártna man lean ožžon go lean oahppan nu máŋgga giela oktanaga, de ferten sáddet giitevaš jurdaga áhččerohkkái, gii juo dalle 40 logi dassái diđii ahte máŋggagielatvuohta rahpá uvssaid ja njulge eallima bálgáid.

Muittánge erenoamážit ovtta giella- ja kulturprošeavtta Gáregasnjárgga skuvllas mii beroštahtii buot sámegielohppiid, oahpaheddjiid ja máŋggaid vánhemiid. Ledjen dalle ieš oahpaheaddjin Gáregasnjárggas, gos dárbbašedje sámegielat veahkkeoahpaheaddji. Dát lei čakčat 1997. Bargojoavku lei ovttas mánáiguin mearridan ahte mii galggaimet lágidit rivttes teáhterčájálmasa juovllaide. Ronja rievvárnieida lei jorgaluvvon sámegillii gávccilotlogu álggus ja geasuhii mánáid dasgo dan sáhtii maiddái oaidnit filbman, ja dan dihte bargojoavku mearridii dahkat sámegielat teáhterbihtá Lindgrena girjji vuođul. Dien čavčča ledje buohkat mielde prošeavttas. Soapmásat ráhkadedje ja plánejedje lávddi ja gorro biktasiid. Mánát hárjehalle iežaset osiid čájálmasas ja lohke Ronja-girjji skuvllas. Okta joavku ráhkadii musihka čájálmasa várás. Moadde beaivvi ovdal juovllaid buohkat čoahkkanedje Vuovdaguoikka lihkadansálii ja lei áigi čájehit maid mii leimmet dahkan olles čavčča. In leat goassige dan ovdal dahje dan maŋŋá oaidnán seammá buorre teáhterčájálmasa! Ja go lean dál maŋŋá vehá čuvvon, vaikkoge riikkaráji nuppe bealde, dieid nuoraid eallima geat ledje mielde dien čájálmasas de oainnán ahte olusat leat lihkostuvvan bures eallimis. Mii lea vel dehálut, máŋggat sis hállet sámegiela ja čájehit beaivválaččat ahte árbegielas lea alla árvu sidjiide.

Dál mun lean bargan Ubmis juo 2001 jagi rájis. Fárrejin deike čakčat 1998, jagi dan maŋŋá go diet čájálmas lágiduvvui Vuovdaguoikkas. 2001 mus bođii sámegieloahpaheaddji ja dál vihttanuppelot jagi dan maŋŋá beasan ieš stivret oahpuid sisdoalu ja erenoamážit dan vuogi mainna sámegiella oahpahuvvo dáppe Davvi-Ruoŧas. Hástalusat dáppe leat muhtin muddui earáláganat go Suomas. Mu oahppit, rávisolbmot, bohtet dávjá universitehtii ollásit sámegieloahpu haga. Soapmásat leat lohkan sámegiela 40 minuhta vahkus vuođđoskuvllas ja muhtimat leat vázzán sámeskuvlla gos sámegiella lea goit okta oahppoávdnasiin (buot ruoŧagielat ávdnasiid lassin). Boarrásut oahppit eai leat sáhttán lohkat sámegiela skuvllas, muhto sámástit beaivválaččat ja dovdet ahte sii dárbbašit veahki čállimis ja lohkanmáhtus. Ja de mus leat oahppit geat leat láhppon giellabálgás. Sii eai leat ožžon makkárge vuođu sámegielas, eai ruovttus eaige skuvllas. Dákkár heterogena joavkkuid oahpahus ii leat nu mihá álki. Muhto lihkus prošeavttain lea sadji juohkehažžii. Eatnigielat oahppi sáhttá veahkehit easkaálgi ja dievasmahttit su sánálaš máhtu, go fas easkaálgi sáhttá veahkehit eatnigielhálli čállit dasgo sus ii leat suopman mii báidná ja bodnjá sátnehámiid. Na, dieđušge mun oahpaheaddjin vuoittán olu go beasan ieš maid oahppat juoidá ođđa juohke prošeavttas. Dán rádjái mu oahppit leat doallan málestangurssa sámegillii, dahkan čájálmasa mánáidgárddi várás, ráhkadan girjji jietnasániid birra, jorgalan nuoraidgirjjálašvuođa sámegillii, ráhkadan muitalusblogga nuoraid várás mas leat gealddamáidnasat, dahkan elektronalaš jietnasátnegirjji mánáide, ráhkadan pedagogalaš bargobearpmaid ja vel vaikko maid eará. Juohke oahppi sáhttá ovdánit prošeavttaid bokte beroškeahttá ovdamáhtuin. Na, mun goit jáhkán ahte allaoahpu pedagogalaš vuođđojurdda sáhttá leahkit dakkár ahte dat váldá vuolggasadjin juohke olbmo áidnalunddot máhtu ja duddjo dalle oktasaš gielladujiid ovttas eará ohppiiguin. Prošeavttain sáhttet dasto oahppit geavahit buot dan máhtu man sii háhket oahpu áigge. Sávvamis sis leat maiddái buoret vejolašvuođat joatkit sámegielain allaoahpuid maŋŋá, oaidnit dan dehálaš bargoneavvun ja gulahallangaskaoapmin.

 

Hanna Outakoski, alias Hanna Velde

 

 

Almmá ráhkisvuođa haga ii leat eallin

Pigga Keskitalo

Sámi allaskuvla ja Lappi universiteahtta

 

Lea dárbu ovddidit sámi pedagogihka sámegiela dili ja sámeoahpahusa iešvuođaid dihtii. Sámi pedagogihkka gullá eamiálbmot pedagogihka dutkama suorgái. Eamiálbmot pedagogihkka ii leat moge oktasaš doabagihppu govvet máilmmi eamiálbmogiid pedagogihkaid, fal sáhttá buorebutge hállat arvedávggi birra mas iešguhtege eamiálbmogat huksejit iežaset filosofiija ja árbevieru ala pedagogalaš lahkonanvugiid, jurdagiid ja čovdosiid. Eamiálbmot pedagogalaš dutkamiin leat dutkan eamiálbmogiid bajásgeassin- ja skuvlenvuogádagaid sihke árbevirolaš máhtu rolla ja mearkkašumi seammás go leat guorahallan pedagogalaš filosofalaš paradigmaid, ontologiijaid ja epistemologiijaid. Servodaga dárbbuid vuođul ovttas skuvlejumi doibmiiguin lea vejolaš vuolgit govvidit diliid ja rievdadit problemáhtalaš geavadiid.

Sámi pedagogihka ovddideapmái ja dutkamii lea leamašan dárbu vai sámi oahpaheaddjeoahppu ja sámi skuvllat, mánáidgárddit ja sámeoahpahus sáhttet oažžuid reaidduid dasa mo skuvlema ja bajásgeassima galggašii lágidit formála diliin nu ahte váldá maiddái vuhtii eahpeformála diliid oahppanvugiid. Miihan oahppat eallima ja boahttevuođa dihtii. Danin skuvllat galggašedje fállat ohppiide dakkáraš dáidduid maid vehkiin sii birgejit boahttevuođas. Dálá skuvlejumi dáfus sámi pedagogihkas lea erenomáš mearkkašupmi dasgo dat lea erenomážit beroštuvvan guorahallat árbevirolaš máhtu rolla ja mearkkašumi formála bajásgeassininstitušuvnnain. Lassin maŋŋeassimilašuvnna dilis lea dárbu guorahallat maiddái mo ja makkáraš vugiiguin sámegiela ealáskahttin galggašii dáhpáhuvvat ja mo giellamolsuma sáhtášii fámolabbot bissehit. Servošiid ja dutkiid ovttasbargu lea dehálaš. Sámi pedagogihkka addá doaivaga skuvlejumi ovddideapmái máŋggabealat diliin.

Sámi pedagogihkka guoskkaha viidát árrabajásgeassima, skuvlla ja eallináigásaš oahppama miehtá Sámi. Sámi pedagogihkka lea beroštuvvan maid erenomážit mánáid, nuoraid ja bearrašiid buresbirgejumis ja sin diliid guorahallamis kompleaksa oktavuođain ja ahte mo ahke- ja sohkabuolvvaid ovttasbarggu sáhttá nannet. Máŋggat pedagogalaš dutkamat leat vudjon guorahallat sámi pedagogihka ilbmanemiid mánáidgárddiin, skuvllain, vuođđoskuvlla maŋŋá ja rávesolbmuid oahpahusas. Maiddái eahpeformála oahppama ja oahpahusa diliid dutkan ja guorahallan lea beroštahtti dasgo dan bokte sáhttit jurddašit mo árbevieruid ovddidit boahttevaš buolvvaide ja makkáraš árvvut leat bajásgeassima duogážis. Lea sáhka das, ahte pedagogihkka sáhttá fágan leat fárus nannemin iešguhtege doaimmain ja birrasiin lasiheamen servodagaid buresbirgejumi, ovdamorraša ja juohkima dovdduid. Dieno pedagogihkka lea dehálaš fága- ja dieđasuorgi. Nu máŋggat eamiálbmot lahtut beaivválaččat leat dahkamušas pedagogalaš institušuvnnain ja pedagogaiguin miehtá máilmmi. Danin pedagogalaš deaivvadeapmi lea dehálaš.

Sámi pedagogihkka guoská buot dan bajásgeassin- ja skuvlendoaimma mainna lea mii nu dahkamuš sámevuođain. Nu ovdamearkan Suoma sámiid ruovttuguovllu skuvllain sáhtášii ovddidit ain fámolabbot sámi pedagogihka, mii válddášii vuhtii skuvllaid erenomáš diliid ja iešvuođaid. Sámi pedagogihka jurdagiid ja reaidduid galggašedje skuvlejeaddjit dovdat. Lea dárbu lasihit dievasmahttinskuvlejumi. Viidát ipmirduvvon sámi pedagogihkka guoskkaha olles skuvlla doaimma erenomážit davvi guovlluin muhto eanet ja eanet maid urbána birrasiin. Measta 70 proseantta sápmelaččain orrot urbána birrasiin dán áigge. Maiddái earátgo sámegielat oahpahussii oassálastit sáhttet ávkašuvvat sámi pedagogihka čovdosiin man vuođđun lea sámi árbevirolaš bajásgeassin árbevierru.

Ilbmaneamit ja oppalaš oahppan leat oahppoplána ođasteami oktavuođas jagis 2016 ovddosguvlui Suomas áigeguovdilis áššit. Sámi pedagogihka jurdagat oahppi aktiiva rollas ja báikkálaš ja lundui čádnon oahpahusas leat dehálaččat go rievdada oahpahusa ollisvuođaid guvlui. Sámi pedagogihka ulbmilin lea doarjut iešguđetlágan ohppiid ja sin čatnašumi daidda báikkiide ja báikegottiide main lea sidjiide mearkkašupmi. Jurddan lea ahte mánát dovddašedje gullevašvuođa ja ráhkisvuođa davvi báikkiide, ealáhusaide, sámegillii ja sámevuhtii. Almmá ráhkisvuođa haga ii leat eallin.

Álgoálbmotvuoigatvuođat leat leamaš okta Suoma guhkesáigásaš riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođá politihka guovddášáššiin. Suopma lea maid addán mannan logi jagiid áigge riikkaidgaskasaččat lohpádusaid ovddidit álgoálbmotvuoigatvuođaid sisriikkalaččat. Daidda lohpádusaide gullá ILO 169 soahpamušá (1989) ratifieren. Dál go Suopma lea figgamin olmmošvuoigatvuođáráđi miellahttun, livččii dehálaš, ahte lohpádusain dollošii maid gitta. Stáhtaráđi našuvnnalaš vuođđo- ja olmmošvuoigatvuođaid doaibmaplána sáhttá doarjut dan, ahte olgoriikkain addon lohpádusat ollašuhttojit ruoktoriikkas. Nuppážii, davviriikkalašvuohta lea ja lea leamaš sámiid vuoigatvuođaid ovddideami vuođđu, ovdamearkka dihte sámemeroštallan fertešii guorahallot ja mearriduvvot davviriikkalaš dásis.

Oahppoplánain lea dáhpáhuvvan ollu positiivvalaš ovdáneapmi olmmošvuoigatvuođáid oahpaheami hárrái. Dál go Suomas ođđa oahppoplánat bohtet fápmui boahtte čavčča, livččii buorre fuolahit das, ahte olmmošvuoigatvuođaid oahpaheapmi čađaha buot oahpahusa ja oahppogirjjiid. Erenoamáš fuopmášupmi galggašii giddejuvvot maid dasa, ahte girjjit livčče kultursensitiivvat, eaige nannešii ovdamearkka dihte stereotypiaid mange etnalaš olmmošjoavkkus. Sámevuođá livččii lunddolaš gieđáhalat, ovdamearkka dihte historjjá, eanadieđu, sáme- ja suomagiela, servodatoahpu diimmuin. Danin livččiige dehálaš Suoma nuppi nuppi doaibmaplánas, mii lea dál válbmema vuolde, gártet man bures oahppo- ja diehtogirjjiin dahje -girjeráidduin váldojit vuhtii kultursensitivitehta ja olmmošvuoigatvuođat.

Olmmošvuoigatvuođain lea dehálaš oažžut oahpahusa iežas gillii ja váldogielaide. Ovdamearkka sámiide lea dehálaš oahppat olmmošvuoigatvuođaid iežas gillii, muhto maiddái váldogielaide ja eŋgelasgillii nu ahte olmmošvuoigatvuođain sáhttá háleštit vuoigatvuođaid ovddideaddji dáfuiguin albma láhkai ja rivttes doahpagiiguin. Doaibmaplánain sáhtášii muđuige doarjut gielalaš vuoigatvuođaid ovddideami. Giella lea kultuvrra guovddášášši. Dušše giela bokte sáhttá buktit ovdan ja sirdit árbevieruid, estetihkalaš ja eará kultuvrii gullevaš ášsiid. Ovddit, vuosttas Suoma doaibmaplána ii šaddan oahpisin sámiid gaskkas. Oktan sivvan dasa sáhtii leat giella.

Olmmošvuoigatvuođá oahpahus lea dehálaš mánáid ja nuoraid lassin maiddái olles olbmuid árggas. Livččii dehálaš ahte olmmošvuoigatvuođain ii hállo dušše almmolaš dahje abstrakta dásis, muhto dan láhkai ahte sierra ámmátjoavkkut áddejit iežaset barggus maid olmmošvuoigatvuođát dárkkuhit ja mo daid galgá ollašuhttit praktihkas. Maiddái universitehtain ja ámmátallaskuvllain addon oahpahusas olmmošvuoigatvuođat galggašedje dovddastuvvot buorebut. Dán áigge olmmošvuođagurssat eai leat álkket oažžumis buot universitehtain buot ávdnasiid stuđeanttaide.

Olmmošvuoigatvuođaguovddáža ráhkadan olmmošvuoigatvuođaid oahpahusa guorahallamis leat gártegoahtán dálá dili. Dan vuođul lea buorre vuolgit ovddidit dutkiiguin ja servviiguin ovttas, mo olmmošvuoigatvuođáid, maidda gullet gielalaš vuoigatvuođat, oahpahusa sáhttá ain buorebut ovddidit.

Helssegis ordnejuvvui 4.2.2016 Suoma vuođđo- ja olmmošvuoigatvuođaid doaibmaplána válbmemii gullevaš gulahallan seminára gos bukten ovdan dáid áššiid. Seminára ordnejeaddjin ledje Olmmošvuoigatvuođaguovddáš ja Olgoriikka ministeriija.