Didaktihkka Sámis – Čállinbovdehus – Kirjoituskutsu – Call for papers

Čállinbovdehus giđđat 2020 – DIDAKTIHKKA

Sámi giela kultuvrra dutkansearvvis http://dutkansearvi.fi/ovdasiidu/ lea iežas dieđalaš áigečála ja mun, Hanna Outakoski, lean dál ohcamin čálliid erenoamáš nummirii mas vuodjut didákttalaš geavadiidda, málliide, bargovugiide ja eará fáttáide mat gusket oahpaheaddji didákttalaš árgabeaivvi. Mun lean dien erenoamáš nummira doaimmaheaddji ja doaivvun ahte mii sáhttit ovttas buvttadit áigečállaga nummira dahje duppalnummára, mas/main juste didákttalaš fáttát leat guovddážis.

Didaktihkka gullá nannosit oktii pedagogihkain, mii lea oahpahusa vuođđooaidnu dahje perspektiiva. Ii leat čielggas ahte daid doahpagiid berrešii oba sirretge nu dárkilit. Dattege leat dehálaš ahte sámegiela ja kultuvrra oahpahusa didákttalaš geavadat ja bargomállet ožžot fuomášumi ain juo min iežamet servvodagas. Sámemánát, nuorat ja ollesolbmot ohppet giela ja kultuvrii gullevaš sisdoalu máŋgga vuogi mielde Sámis ja dál lea boahtán áigi álgit guorahallat, analyseret ja čalmmustahttit iešguđetgelágan oahpahusa, dan geavadiid ja málliid. Mii leat maiddái eamiálbmotoahpahusa diskurssas ja lea erenoamážit miellagiddevaš beassat čalmmustahttit dakkár oahpahusa mii vuolgá sámiperspektiivvas ja lea dan dihte eamiálbmotpedagogihkka. Dieđušge earáge oahpahusvuogit, mállet ja geavadat leat miellagiddevaččat ja leat goittotge vel dán rádjái leamašan bivnnuhat omd. dábálaš skuvlaoahpahusas.

Dán erenoamáš nummirii háliidivččen čohkket dieđalaš artihkkaliid mat čalmmustahttet juste didákttalaš perspektiivvaid giela ja kultuvrra oahpahusas Sámis ja sámemánáid várás. Sáhtášit jurddašit omd. čuovvovaš fáttáid iežat perspektiivvas:

  • giellaoahpahusa mállet/geavadat
  • kulturoahpahusa mállet/geavadat
  • dáhpáhusdutkamušat skuvllas (omd. giellalávgun dahje gáiddusoahpahus)
  • oahpaheddjiid vásihusat
  • ohppiid vásihusat
  • buorit bargovuogit ja heajos bargovuogit
  • ođđa mállet
  • eamiálbmotdidaktihkka sámeskuvllas/ sámididaktihkka eanetloguskuvllas
  • dahje eará áigeguovdilis didákttalaš fáttát.

Sádde abstrávtta munnje maŋimusat 10.6.2019 ja oaččut dieđu dohkkeheamis moadde vahkku siste dien máhcahanbeaivemearis. Abstrávtta oaččut čállit man beare sámegillii, suomagillii, ruoŧagillii, dárogillii dahje eaŋgalsgillii ja guhkkodat lea 100-150 sáni. Go leat ožžon dieđu dohkkeheamis sáhtát válbmet loahpalaš artihkkala sámegillii maŋimusat 1.11.2019 rádjái. Searvvi ruovttosiiddus leat eanet dieđut artihkkala formála beliin. Dán háve mii vuoruhit sámegielat artihkkaliid dan dihte go nu unnán lea čállon juste didaktihkka birra Sámis. Don ieš fuolahat giellabassamis, muhto dieđušge doaimmahusgoddi vel divusta teavstta loahpas ovdalgo lea áigi almmustahttit nummára. Loahpalaš artihkka sáddejuvvo vel fágaguoibmeárvvoštallamii skábmamánus ja doaivumis min didaktihkkanummir ilbmá jagi 2020 álgobeliin. Vuolgge donge mielde čállit!

Sádde abstrávtta čujuhussii hanna.outakoski@umu.se ja bija badječállosin Dutkansearvi.

 

TERVETULOA KIRJOITTAJAKSI!

Kirjoituskutsu 2020 vuoden erikoisnumeroon, joka käsittelee didaktiikkaa ja opetusta saamenmaalla eri näkökulmista. Erityinen paino on kielen ja kulttuurin opetuksessa, sen malleissa, tapahtumatutkimuksessa, kouluilla käynnissä olevissa projekteissa, opetusmateriaaleissa ja muissa didaktiikkaan liittyvissä kysymyksissä. Didaktiikalla tarkoitetaan tässä yhteydessä laajempaa opetuksen käsitettä, joka tarkasteleen opetuksen MITÄ, MIKSI ja MITEN kysymyksiä. Toivomme mukaan sekä kielenopetusta käsitteleviä artikkeleita, mutta myös kulttuurinopetusta ja muun ainesisällön opetusta käsitteleviä artikkeleita – mahdollista on myös julkaista tuplanumero, jossa toisessa on keskiössä saamenkieli ja sen opetus, ja toisessa saamenkielellä tapahtuva opetus tai opetus, joka käsittelee saamelaisia sisältöjä esim. enemmistökouluissa, päiväkodeissa, korkean asteen oppilaitoksissa tai esim. ammattikouluissa.Mahdollisia aiheita numeroon:

  • kielenopetuksen malleja ja käytäntöjä – mallar och praktiker i språkundervisning
  • kulttuurinopetuksen malleja ja käytäntöjä – mallar och praktiker i kulturundervisning
  • tapaustutkimus kouluilla (esim. kielikylyt ja kauko-opetus) – fallstudier i skolan (t.ex. språkbad och fjärrundervisning)
  • opettajien kokemukset – lärarnas upplevelser
  • oppilaiden kokemukset – elevernas/studenternas upplevelser
  • hyviä ja huonompia työtapoja  – bra och sämre arbetssätt
  • uusia malleja – nya modeller
  • alkuperäiskansan didaktiikka saamelaiskouluissa/ saamelaisdidaktiikka enemmistökouluissa – urfolksdidaktik i sameskolan/ samisk didaktik i majoritetsskolan
  • tai muita didaktiikan alalle kohdistuvia ajankohtaisia aiheita – eller andra aktuella ämnen.

Erikoisnumerosta vastaa Hanna Outakoski. Lähetäthän abstraktisi viimeistään 10.6.2019  osoitteeseen hanna.outakoski@umu.se. Abstraktisi tulee olla 100-150 sanaa pitkä ja laita sähköpostin otsikoksi Dutkansearvi. Kirjoita yhteystietosi myös abstraktin yläreunaan: kirjoittaja(t), instituutio / osasto / yliopisto / laitos ja oma sähköpostiosoitteesi.

Saat ilmoituksen abstraktin hyväksynnästä kesäkuun aikana. Abstraktin voi kirjoittaa millä tahansa saamenkielellä, suomeksi, englanniksi, ruotsiksi tai norjaksi. Lopullinen artikkelisi tulee toki tällä kertaa olla kirjoitettu jollakin saamenkielellä. Syynä tähän on se, että didaktiikasta on tähän asti kirjoitettu hyvin vähän saameksi, ja julkaisumme haluaa vahvistaa saamenkielistä julkaisua erityisesti tällä alalla. Kirjoittajat huolehtivat kirjoitusasun oikeellisuudesta itse ennenkuin artikkeli lähtee vertaisarviointiin. Lehden päätoimittaja tarkistaa toki kirjoitusasun vielä ennen vertaisarviointii lähtöä, jotta se vastaa tieteellisen julkaisun kielitasoa. Valmiit artikkelit lähetetään ylläolevaan osoitteeseen viimeistään 1.11.2019 mennessä.

Kort på svenska: Vi letar efter skribenter till ett specialnummer eller dubbelnummer om didaktiska modeller, praktiker och andra ämnen som rör lärarens/elevens skolvardag i Sápmi. Didaktiken hör nära ihop med pedagogiken men fokus ligger på undervisningens VAD, VARFÖR och HUR frågorna. Dutkansearvi har egen tidsskrift som ger ut vetenskapliga artiklar på samiska språk och nu har det äntligen kommit dags att lyfta didaktiken som ett viktigt ämne i Sápmi och i den samiska skolvärlden. Hanna Outakoski är redaktör för det här numret/dubbelnumret. Sprid gärna detta till sådana människor som ni anser borde skriva i denna tidsskrift och just i det här specialnumret.

Senast den 10.6.2019 ska du ha skickat in ditt abstrakt till hanna.outakoski@umu.se som får skrivas på något samiskt språk, finska, svenska, norska eller engelska. Du får ett meddelande om potentiellt godkännande snart efter sista inlämningsdatum. Den slutgiltiga artikeln ska dock vara skriven på något samiskt språk eftersom vi vill öka publicering på samiska inom just didaktiken. Du ser själv till att språkgranska din artikel innan den skickas till granskning (peer-review). Skicka in din artikel senast 1. november 2019. Jag hoppas på att vi ska kunna ge ut ett specialnummer om didaktik i Sápmi i slutet på det här året eller senast i början på 2020. Följ med på denna resa!

 

CALL FOR ARTICLES – SPECIAL ISSUE ’Theorising Indigenous Knowledges’ DEC 2019

Dutkansearvvi dieđalaš áigečála DEC 2019

(Journal of Sámi Language and Culture Research Association)

 

Call for articles

Special Issue: Theorising Indigenous Knowledges

Pirjo Kristiina Virtanen & Irja Seurujärvi-Kari (eds.)

Indigenous studies is based on indigenous philosophies and ways of knowing. How indigenous knowledge is produced, regenerated, and lived still requires considerable research. Indigenous knowledges are materialised and expressed in arts, craftworks, stories, cultural landscapes, resource management, livelihoods, place names, governance, social organization, spirituality, and healing, as well as crucially embedded in indigenous languages. Consequently, Indigenous knowledges are not only validated by taking a written form, but are evident and revealed in diverse practices and ways of communication.

This special issue calls for contributions that critically address Indigenous knowledges, theorising them using indigenous concepts. Contributions can deal with case-studies as well as practical models of traditional learning and teaching. They can also address methodological issues concerned with how to study indigenous knowledge, or ethical questions, such as what kind of knowledge can be shared and what should remain inside the communities. The common ground of this issue is the celebration of epistemological pluralism, beyond generalizations about indigenous knowledge in the singular. The articles can be written in English or any of the Sámi languages.

 

Deadline for receipt of abstracts: 29th March, 2019

Deadline for article manuscripts: September 15, 2019

(see submission guidelines http://dutkansearvi.fi/kirjoittajille/)

Blind peer review period: September-October 2019

Date of publication: December 2019

If you have any queries please special issue editors:

pirjo.virtanen@helsinki.fi, irja.seurujarvi@gmail.com

 

**********

Davvisámegillii/In North Sámi

Álgoálbmotdieđu teoretiseren

Álgoálbmotdutkan vuođđuduvvá álgoálbmotfilosofiijaide ja -diehtinvugiide. Mo álgoálbmotdiehtu buvttaduvvo, ođasmahtto ja vásihuvvo, gáibida velá ollu dutkama. Álgoálbmotdieđut ollašuvvet ja albmanit dáidagis, duojis, muitalusain, kulturbirrasiin, luonddu riggodagaid hálddašeamis, ealáhusain, báikenamain, hálddahusas, sosiála organisašuvnnas, vuoiŋŋalašvuođas ja dálkkodeamis. Juo álgoálbmogiid gielat sisdollet dáid dieđuid. Dan sivas álgoálbmotdieđut eai leat dušše duođaštuvvon beaktilin go geavahuvvojit čálalaš gielas, muhto leat lunddolaččat ja rahpasit sierralágan geavadagain ja gulahallanvugiin.

Dát erenoamáš nummir bovde dutkiid čállosiid, mat kritihkalaččat gieđahallet álgoálbmotdieđuid ja teoretiserejit daid dieđuid geavahemiiin álgoálbmotdoahpagiid. Čállosat sáhttet gieđahallat dáhpáhusdutkamušaid (eŋgelasgillii case-studies) sihke praktihkalaš málliid árbevirolaš oahppamis ja oahpaheamis. Dat sáhttet maid gieđahallat metodologalaš áššiid. Mo dutkat álgoálbmotdieđu dahje suokkardallat etihkalaš gažaldagaid, dakkár áššiid go makkár dieđu lea vejolaš juogadallat ja makkár diehtu galgá báhcit servodaga sisa? Dán áigečállaga nummara oktasaš vuođđun lea epistemologalaš pluralismma ávvudeapmi, almmá essentialiserama álgoálbmotdieđu. Artihkkaliid sáhttá čállit eŋgelasgillii dahje man beare sámegillii.

 

**********

Anarâškielân / In Anár Sámi

Algâaalmugtiđu teoretisistem

Algâaalmugtutkâm vuáđuduvá algâaalmugfilosofiaid já -tiätuvuovvijd. Algâaalmugij tiettim já máátu pyevtittem, uđâsmittem já feerim väätih vala ennuv tutkâm. Algâaalmugij tiettim já máttu olášuveh já almoneh taaiđân, tyeijin, muštâlusâin, kulttuurpirrâsijn, luánduriggoduvâi haaldâšmist, iäláttâsâin, päikkinoomâin, haldâttuvâst, sosial ornijduumeest, vuoiŋâlâšvuođâst já pyeredemvuovijn, já toh láá čovgâdávt čonnâsâm algâaalmugkieláid. Tondiet algâaalmugij tiettim já máttu láá čaittum pehtilin kirjálâš kiävtust, já toh tiättojeh já kulostuveh jieškote-uvlágán vuáválâšvuođâin já kommunikistemvuovijn.

Mij povdip taan spesialnumerân čalluid, moh kyeskih kriittisávt algâaalmugij tiettim já teoretisisteh toid kevttimáin algâaalmugtuáváduvâid. Čalluuh pyehtih kieđâvuššâđ tábáhtustutkâmušâid (eŋg. case-studies) sehe keevâtlâš ärbivuáválâš oppâm- já máttááttemmaalijd. Toh pyehtih še kieđâvuššâđ metodologilâš aašijd, tegu maht tutkâđ algâaalmugij tiettim já máátu teikâ eettisâš koččâmušâid, já meiddei om. maggaar tiettim já máátu lii máhđulâš jyehiđ já maggaar tiettim já máttu kalga vist pääcciđ siärváduv siskiibel. Taam äigičalluu nummeer ohtâsâš vuáđđun lii epistemologilâš pluralism juhlom, algâaalmugij tiettim já mättim essentialisthánnáá. Artikkâlijd puáhtá čäälliđ eŋgâlâškielân teikâ mon peri sämikielân.

 

**********

Nuõrttsää’mǩi’lle / In Skolt Sámi

Alggmeerteâđ teoretisâ´sttem

Alggmeertuʹtǩǩummužvuâđđan lie alggmeerfilosofia di -tieʹttemvueʹjj. Mäʹhtt alggmeerteâđ puuʹt’tet, oođeet da jieʹllet, tõt ij leäkku veâl dovoʹlna tuʹtǩǩummu. Alggmeerteâđ materialâsttje di očndâʹtte čeäppõõzzâst, ǩiõtt-tuâjast, mainnsin, kulttuurpirrõõzzin, luâttreeʹǧǧesvuõđi vaaldšummšest, jieʹllemvuõʹjjin, päiʹǩǩnõõmin, valdšmest, sosiaal’laž organisaatiost, jiõggsažvuõđâst di talkstõõllmõõžžâst, di tõk lie čougg čõnnum  alggmeer ǩiõlid še. Tõn määiʹnest alggmeerteâđ jiâ leäkku validõsttum pâi ǩeerjlaž ååʹblǩest, peʹce liâ vueiʹnnemnalla di eʹtte määŋg naaʹlin di saakkummušvuõʹjjin.

Tät spesiaalnââmrest tuʹtǩǩeei vueiʹtte õlmstâʹtted ǩeeʹrjtõõzzid, mõõk kriittlânji ǩiõtt’tâʹlle alggmeerteâđaid di teoretisâʹstte tõid ââʹneeʹl alggmeerteâđfiʹttõõzzid. Ǩeeʹrjtõõzz vueiʹtte leeʹd case study -tuʹtǩǩõõzz leʹbe praktiikklaž maall äʹrbbvuõđlaž mättjummšest di mätt’tummšest. Tõk vueiʹtte ǩiõtt’tõõllâd metodolooglaž aaʹššid še, nuʹt go mäʹhtt âlgg tuʹtǩǩeed alggmeerteâđaid di ǩiõtt’tõõllâd eettlaž kõõččmõõžžid, håʹt mâka måkam teâđaid vuäitt jueʹǩǩed di måkam teâtt âlgg põõššâd meer seʹst? Tään nââmar õhttsaž vuâđđan lij epistemolooglaž pluraliism ââʹlummuš essentialisâʹsttǩâni alggmeerteâđ. Artikkeeʹlid vuäitt ǩeeʹrjted eŋgglõsǩiõʹlle leʹbe säämas.

Tutkimusseuran tieteellisen julkaisun toisen numeron (2/2018) aikataulu

Tutkimusseuran tieteellisen julkaisun ”Dutkansearvvi dieđalaš áigečála” toisen numeron (2/2018) aikataulu:

 Abstraktien ja ensimmäisten tekstien vastaanottaminen:

20.3. – 30.5.18 välillä.

Tekstien vertaisarviointi:

1.6.-15.9.18 

Kommentit kirjoittajille 16.9.

Tekstien päivittäminen 15.10. mennessä.

 Toimittajien työ marraskuussa 2018.

 Tieteellisen julkaisun julkistaminen joulukuussa 2018.

Kirjoittajille kirjoitusohjeet:

http://dutkansearvi.fi/tieteellinen-julkaisu/verkkolehti/kirjoittajille/.

Tervetuloa kirjoittajaksi!

Lisätietoa:

Marja-Liisa Olthuis

marja-liisa.olthuis@oulu.fi

Irja Seurujärvi-Kari                                                          

irja.seurujarvi@gmail.com

 

 

Förbättrade möjligheter för elever att utveckla sitt nationella minoritetsspråk i Sverige SOU 2017:91 (pdf 5 MB)

Buorit olbmot/Hyvät lukijat

Ohessa tietoa saamen kielten ja muiden vähemmistökielten tilasta Ruotsissa vuonna 2017 ilmestyneessä selvityksessä:

http://www.regeringen.se/rattsdokument/statens-offentliga-utredningar/2017/11/sou-201791/

Ansvarig: Regeringen, Utbildningsdepartementet

Alla elever i Sverige har enligt skollagen rätt till en likvärdig utbildning. Oavsett var eleven bor och oavsett elevens sociala och ekonomiska hemförhållanden ska utbildningen bedrivas med hög kvalitet. Utbildningen ska också kompensera för elevers olika bakgrund och andra olikartade förutsättningar. Det gäller även modersmålsundervisningen och undervisningen i och på nationella minoritetsspråk. Dessa är några av utredningens huvudförslag.

Ladda ner:

Regeringen fattade 22 december 2016 beslut om direktiv till en särskild utredare. Utredaren skulle kartlägga behovet av åtgärder med anledning av dels regeringens strävan att värna och revitalisera de nationella minoritetsspråken, dels Europarådets kritik mot Sverige när det gäller undervisningen i de nationella minoritetsspråken. Utredaren skulle bland annat kartlägga och bedöma om åtgärder behövs – och i så fall vilka – för att öka tillgången till undervisning i nationella minoritetsspråk i grundskolan, grundsärskolan, specialskolan, sameskolan, gymnasieskolan och gymnasiesärskolan.

Utredaren skulle även kartlägga och bedöma vilka åtgärder som eventuellt behövs för att öka tillgången till tvåspråkig undervisning på nationella minoritetsspråk i dessa skolformer, samt lämna nödvändiga författningsförslag.

Sámiid álbmotbeaidoalut / Saamelaisten kansallispäivän vietto 6.2.2018 Helsingissä

 

Álbmotbeaivvi lahkoná ja Helssegis dáhpáhuvva ollu!

1. City-Sámiid álbmotbeaieahketdoalut Lappi-restoraŋŋas 6.2.

Buresboahtin ávvudit Sámi álbmotbeaieahkeda maŋŋebárgga 6.2.2018 dmu 18 ovddosguvlui Lappi-restoráŋŋii Helssegii!
Prográmmas lea boradeapmi ja VILDÁ-joavkku konsearta. Gullat maiddái searvvi sáhkavuoru ja jagi 2018 doaimmaid birra. Eahket lea oaivvilduvvon eandalitge searvvi lahtuide ja eará oaivegávpotguovllu sápmelaččaide.
Haddi lahtuide 20€ ja earáide 40€. Mánáide haddi lea 10€.
Bivdit almmuhit oassálastimis ovddalgihtii čujuhussii citysamit@gmail.com. Muital almmuheami oktavuođas namat, allergiijaid ja šleđgapoastačujuhusa, masa sáhttá doaimmahit máksinrávvagiid. Muital lassin hálidatgo borrat biđđosa vai luossamáli.
2. Helssega universitehtta álbmotbeaivvedoalut 6.2.
12:00 Sámi leavgga stággui geassin, Sámi soga lávlla ja friija sáhkavuorut / Porthania ovddas (Yliopistonkatu 3)
12:30 Gáfestallan ja bargobájit / Porthania, lohkansále P219 (Yliopistonkatu 3)
14:00–16:00 Ealligovva: Guovdageainnu stuibmi / Váldoráhkkanus, sále 14 (Fabianinkatu 33)
14:00–16:00 Máinnastanboddu mánáide davvisámegillii / Porthania, lohkansále P219 (Yliopistonkatu 3)
3. Mini-Skábmagovat 7.2.
City-Sámit, Pohjoismainen kulttuuripiste ja Skábmagovat-festivála ordne Mini-Skábmagovat-ealligovadáhpáhusa Helssegis 7.2. Dáhpáhusas čájehit ee. filmmaid Mumeniid diidadálvi, Sámevarra ja oanehisfilmmat. Programmas lea maiddái panelaságastallan sámekultuvrras ealligovain.
City-Sámit lea várren lahttuide 20 bileahtta, Almmut dan šleađgapoasttai, juos háliidat oassálastit dáhpáhussii!
4. Töölö girjeradju dáhpáhus 6.2.
 
Áššedovdi Peter Ericson muitala Elsa Laula ja Maria M Mathisdotter eallimis ja sámiid historjjás.
Töölö girjeradju, Mika Waltari -sále, 4. krs dmu 18-19.30 (ruotagillii)
5. Wimme Saari & Tapani Rinne -konsearta 8.2.
 
Wimme Saari ja Tapani Rinne konsearttas gullat mo luohti ja modearna ambient-musihkká čuodjet ovttas.
G Livelab dmu 19, bileahttat 20 €.
https://www.glivelab.fi/events/wimme-rinne-5a3cbeec7ba57c00143060a2/

Kielen ilo – Språkglädje – Giela illu – Hitruus kielâ – Ǩiõl rämm – Tšimbako loȟiba -seminaari 23.11.2017

Kielen ilo – Språkglädje – Giela illu – Hitruus kielâ – Ǩiõl rämmTšimbako loȟiba

Kotimaisten kielten keskuksen suomen kielen, ruotsin kielen, saamen kielten, romanikielen ja viittomakielten lautakuntien seminaari

torstaina 23.11. klo 13–17 Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa (Fabianinkatu 33, 4. krs)

Seminaari on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille, ja siihen on vapaa pääsy.

 

OHJELMA

Avaussanat, Ulla-Maija Forsberg, Kotimaisten kielten keskuksen johtaja

Satavuotias sanasampo ja tekstitehdas, Vesa Heikkinen

Suomenoppijan kokemuksia, Aleksandra Sibileva

Meningen med dialekten, Caroline Sandström

Våra älskade finlandismer, Charlotta af Hällström-Reijonen

Käsistä käsiin – 1900-luvun alun viittomat yhä käytössä, Pia Taalas ja Leena Savolainen

Stand up -komedia viittomakielellä, Janne Kankkonen ja Gavin Lilley

 

Kahvitauko

 

Kolttasaamelaiset itsenäisessä Suomessa, Pauliina Feodorof

Mo romani tsimb dziives! Eläköön romanikieli! Henry Hedman

 

Kysy Kotuksen kielilautakunnilta – kielilautakunnat kuultavina

Yleisön kysymyksiin vastaavat lautakuntien edustajat Jaakko Leino (suomi), Mona Forsskåhl (ruotsi), Juhana Salonen (suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli), Irja Seurujärvi-Kari (saamen kielet) ja Henry Hedman (romanikieli).

Seminaarin juontavat Pasi Heikura ja Lari Kauppinen

Seminaari on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa.

Tervetuloa!

 

Indigenous Peoples’ Rights to Cultural Heritage -conference 16.-17.11.2017

 

Indigenous Peoples’ Rights to Cultural Heritage -conference 15.-16.11.2017 in the university of Helsinki

Indigenous Heritage 2017 addresses indigenous peoples’ rights to their cultural heritage from the perspective of indigenous peoples themselves as well as international and national legal frameworks. It will provide an opportunity for exchange among researchers, representatives of indigenous peoples, museums, ministries, governmental and non-governmental institutions, practitioners, and students. The keynote speakers are Rauna Kuokkanen, Research Professor of Arctic Indigenous Politics, University of Lapland, and Margaret Kovach, Associate Professor at the College of Education, University of Saskatchewan.

https://www.helsinki.fi/en/conferences/indigenous-heritage-2017

 

Welcome!