Inka Kangasniemi: Säämi hammimjurdust tutkâm čuávuvâš trendi

Saamelaista muotoiluajattelua ei ole tutkittu, tai kirjoitettu tietääkseni lainkaan. Käsitteenä olen kuullut puhuttavan siitä hyvin vähän, lähinnä harvinaisissa muotoilijoiden ja saamelaisten käsityöläisten kohtaamisissa, jossain kodassa, kun on istuttu iltaa tulien ympärillä ja syöty kumppuksia. Miksi sen tutkiminen ja käsitteellistäminen sitten olisi niin tärkeää?
Muotoilun ala pyrkii tekemään arjesta parempaa ratkomalla ongelmia muotoilun työkalujen keinoin. Muotoilu voi keskittyä hyödyllisten tarvikkeiden muotoiluun siten, että niiden käytöstä arjessa tulee huomaamatonta ja mukavaa. Muotoilu voi olla käyttöliittymämuotoilua, kuten induktiolieden hipaisukytkinten toimintalogiikkaa. Muotoilija voi muotoilla ympäristöä helpommaksi vaikkapa kaupungissa joukkoliikenteen parissa. Yhä suuremmissa määrin yrityksille ja organisaatioille on hyödyllistä käyttää muotoilijoita se antaa myös tutkitusti kilpailuetua markkinataloudessa. Palvelumuotoilukin sekin alkaa jo olla tavalliselle kansalaiselle käsitteenä tuttu, mutta miten on strateginen muotoilu tai yhteiskunnallinen muotoilu? Ja miten saamelainen muotoiluajattelu liittyy tähän kaikkeen?
Tutkin artikkelissa arktista muotoilua koskevaa kirjallista aineistoa, sekä AIDA-hankkeen myötä Saamelaisarkistoon syntyvän Duodji-arkiston aineistoa.
Artikkelin esittelen saamelaisen muotoiluajattelun viemistä yhteiskunnalliselle tasolle ja herätän keskustelua siitä, mihin yhteiskunnallisiin ongelmiin saamelainen muotoiluajattelu voi tarjota ratkaisuita.

Lene Antonsen, Trond Trosterud & Marja-Liisa Olthuis: Anárasgiela divvunprográmma: Giela geavaheaddji beaivválaš čállinveahkkeneavvu

Norgga árktalaš universitehta Giellatekno dutkanjoavku lea maŋimuš guokte jagi huksen anárašgiela morfologalaš analysáhtora, mii geavahuvvo ee. sátnedivvunprográmmas. Min artihkal guorahallá, man bures sátnedivvunprográmma doaibmá.

Prográmma optimála doaibman lea guovddážis ee, danin go gielahuvvan sohkabuolvvat čálligohtet giela ja dárbbašit bures doaibmi čállinveahkkeneavvu. Mii leat čoaggán autenttalaš teavsttaid ja vuos geahčadit, mat leat dáin teavsttain dábáleamos čállinmeattáhusat ja dasto guorahallat, man stuora oasi čállinmeattáhusain prográmma dál fuomáša ja man muddui prográmma máhttá fállat rivttes čállinhámi. Prográmma buorideami oainnus lea maiddái dárbu diehtit, maid čállinhámiid sátnedivvunprográmma ii dovdda ja dasto merke riekta čállojuvvon sátnehámiid meattáhussan.

Sääʹmǩiõl denominaaljååʹđtõs -vuõtt

Tän artikklest tuʹtǩǩääm sääʹmǩiõl denominaaljååʹđtõõzz -vuõtt. Täid jååʹđtõõzzid vuäitt raajjâd nuʹtt nomiinin ouddmiârkkân liâskkvuõtt  go adjektiivin še ouddmiârkkân kõrrvuõtt. Ođđ sääʹnǩeeʹrj ǩiõttǩeeʹrjtõõzz mieʹldd jååʹđtõõzz vuâđđan vuäitt leeʹd nuʹtt predikatiivååʹbleǩ ouddmiârkkân jõõskâsvuõtt < jõõskâs #jõskk go attributtååʹbleǩ še ouddmiârkkân ääʹhnesvuõtt < ääʹhn #ääʹhnes. Tän artikklest tuʹtǩǩääm kuäbbaž täin vuâđin lij tääuʹjab, lie-a jeäʹrdõõzz jååʹđtõõzzi kõõskâst da mäʹhtt näkam jååʹđtõõzzid raajât jeeʹres sääʹmǩiõlin. Veʹrddeem nuõrttsääʹmǩiõl jååʹđtõõzzid aanrõsǩiõl jååʹđtõõzzin -vuotâ da tâʹvvsääʹmǩiõl jååʹđtõõzzin -vuohta. Tuʹtǩǩääm måkam jååʹđtõõzz lie sääʹnǩeeʹrjin di mainstum da ǩeeʹrjtum ǩiõlâst.

Tät tuʹtǩǩummuš oudd ođđ teâđ sääʹmǩiõl sääʹnraajjmõõžžâst. Tuʹtǩǩummuš lij vääžnai tõn diõtt go ânnʼjõžääiʹj sääʹmǩiõʹlle raajât jiânnai ođđ saaʹnid da sääʹnraajjmõõžž haaʹleet normativisâʹstted.

Addjektiiv
Nomiin
Sääʹnraajjmõš
denominaaljååʹđtõõzz

Tuâjj-joukk Marko Jouste, Markus Juutinen, Miika Lehtinen, Anna Lumikivi, Hanna-Maaria Kiprianoff: Sääʹmǩiõl da kulttuur jeälltummuš Skolt Saami Memory Bank-haʹŋǩǩõõzzâst

Työryhmän artikkelissa kuvataan Skolt Saami Memory Bank-hankkeen työtä ja metodia kolttasaamelaisen kielen ja kulttuurin elvytyksessä arkistoaineistojen palautuksen kautta. Hankkeessa on kehitetty uudenlainen käytännön toiminnan metodi, joka koostuu seuraavista osista: 1) Arkistotyö ja arkistotutkimus, jossa etsitään, järjestellään, analysoidaan ja valmistetaan aineistoja. Tämä työ mahdollistaa arkistoaineistojen käyttämisen. 2) Aktiivinen arkistoaineistojen palautustyö, jota tekevät kolttasaamelaiset kieli- ja kulttuurityöntekijät yhteisön sisällä. 3) Merkityksellistä on ollut luoda toimiva polku arkiston ja yhteisön välille yhteistyössä kolttasaamelaisten kanssa. Lisäksi kuvaamme tämän jo alkaneen työn käytännön vaiheita ja vaikuttavuutta yhteisön kielen- ja kulttuurin käytön kannalta.Työryhmä Marko Jouste, Markus Juutinen, Miika Lehtinen, Anna Lumikivi, Hanna-Maaria Kiprianoff

 

Koltansaame, arkisto, repatriaatio

Risten Mustonen: Go dat ii goittotge leat mii beare gielaid, muhto baicce massojuvvon eatnigiella. Sámegiela ruovttoluotta váldin ja giellatrauma

Mu dutkamuš gullá sosiologvistihkkii ja vuojulduvvá dasa, makkár lea sápmelažžan sámástišgoahtit easkka rávesolmmožin dahje boatkka maŋŋá. Dutkamuša čuozáhatjoavkun leat gávcci davvisápmelačča, geat eai leat jámma sámástan olles eallima áigge.  Lean jearahallan informánttaid ja čielggadan sin gielalaš duogážiid gielalaš identitehta, gielalaš eallingearddi ja eatnigiela doahpagiid vuođul. Dasa lassin čuoččuhan, ahte massojuvvon eatnigiella – sámegiella –  lea šaddan sidjiide giellatrauman.

Máŋggat informánttat atnet sámegiela iežaset eatnigiellan, moattis fas eai. Sámegiella lea unnimustá massojuvvon eatnigiella ja danin dasa laktásit nana dovddut. Giellatrauma čuovvumušat leat duođalaččat: informánttat leat sáhttán fuonášišgoahtit gielladáidduset badjelmeare ollu, sámásteapmi lea šaddan váttis ja/dahje sii gáibidit alddiset dievaslaš gielladáiddu. Vearrámus dilis olmmoš lea heaitán sámásteames máŋggalot jahkái dahje loahppaeallimii.

Buvttán ovdan, mot ovttaskas olbmot sáhttet doarjut ja nuppe dáfus caggat earáid sámásteami. Dutkamušas fikkan veahkehit sápmelaččaid geat leat váldime gielaset ruovttoluotta, fállat giellaservošii vejolašvuođa identifiseret dutkamuša čuozáhatjoavkku dillái ja addit rávvagiid, mot sin sáhtálii doarjut. Dat leat ovdamearkka dihte fuomášmeahttun divusteapmi, sensitiiva doaladuvvan ja soahpamuš sámásteamis.  Giellaealáskahttin lea mu dutkamuša vuolggasadji ja ulbmilin lea, ahte ovttaskas olbmot sáhttet ealáskahttit sámegiela iežaset árgabeaivvis.

Fáddásánit: giellatrauma, eatnigiella, giellaealáskahttin, gielalaš identitehta, gielalaš eallingeardi

Sierge Rasmus: “Giella ii jáme vieris giela váikkuhussii. Giella jápmá danin go olbmot eai hála dan” – Davvisámegiela kodaid ovttastumi guorahallan

“Giella ii jáme vieris giela váikkuhussii. Giella jápmá danin go olbmot eai hála dan” – Davvisámegiela kodaid ovttastumi guorahallan

Beaivválaš ságastallamis orru leamen dábálaš árvvoštallat almmolaččat sámegiela máhtu ja dili. Sáhttá gullat, ahte muhtin olbmos lea buorre giella, nuppi giella lea heittot, soames seaguha máŋggaid gielaid seahkalaid, vieris sánit bilidit giela, sámegiela dilli hedjona ja nu ain.
Dán artihkalis dutkan davvisámegiela Deanuleagis hállojuvvon suopmaniid ja ozan man láhkai suoma- ja dárogiela kodat ovttastuvvet sámegillii. Guorahallan njeallji arkiivačoakkáldaga jearahallamiid vuođul, ahte seaguhuvvojitgo gielat eanet dán áigái, go don dolin? Boarrásamos jearahallamat leat báddejuvvon jagis 1956 ja varrasamos materiála lea skáhppojuvvon jagis 2015. Kodaid ovttastupmi ii leat sámegielas ođđa fenomena, ja dán artihkkalis guorahalan mo dat lea nuppástuvvan vádjit 60 jagis.
Dutkamuša guovddáš doahpagat leat verbálahygienia, lingvisttalaš purisma sihke kodaid ovttastupmi. Mu ulbmilin lea čujuhit, ahte sániid lonen dahje kodaid ovttastupmi lea lunddolaš oassi máŋggagielatvuođa.

Fáddásánit: verbálahygienia, kodaid ovttastupmi, purisma, loatnasánit, máŋggagielatvuohta, interfereansa

Mari Keränen: Dávvisámegiela standardiseren – mo lea dáláš čállinvuohki ovdánan?

Mu nákkosgirjidutkamuš guorahálla mo girjigiela dahje giellastandárda plánen váikkuhá erenoamážit áitatvuloš gielaide, nugo davvisámegillii ja kveanagillii. Mun geavahan metodan dáža gielladutki Lars S. Vikøra korpusplánema analyserenmodealla, mii sisttisdoallá sullii guoktelogi prinsihpa. Dáiguin prinsihpaiguin lea vejolaš govvidit makkár čovdojumiid giellaplánenorgánat leat dahkan ja manin. Dán artihkkalis mun govvidan mo dávvisámegiela plánen 1970-logus lea dáhpáhuvvan ja mii lei giellalávdegottis čállinvuogireforma ulbmilin. Mun lean jearahallan guokte ovddeš giellalávdegotti miellahtu, geat leigga mielde plánemin vuosttaš oktasaš dávviriikalaš ortografiija. Dát jearahallamat leat vuođđun go lean analyseren giellalávdegotti barggu ja gávnnahan mo čállinvuogireforma lea váikkuhan dávvisámegiela čállimii ovddit ortografiijaid ektui.

Taarna Valtonen: Anarâš- já nuortâlâškielâ konnektiiv še

Anarâš- ja nuortâlâškielâst lii konnektiivpartikkâl še, mon merhâšume lii kuohtuin kielâin ‘meiddei’. Tot sulâstit kärjilkielâ fokuspartikkâl še, mii lii vissásávt luávnejum ruoššâkielâst: ovdâmerkkân так же ‘meiddei’. Ceelhâoopâ já merhâšume tááhust sämikielâi še kevttih kuittâg eresnáál ko ruoššâkielâ же, mut iäruh láá meid kärjilkielâ še partikkâlijn.
Artikkâl ulme lii selvâttiđ já viärdádâllâđ še partikkâl kevttimnjuolgâdusâid já merhâšume sehe suogârdâllâđ ton historjá. Tutkâmkoččâmušah láá: Kost še puáhtá leđe celkkust? Maggaar ciälhus puáhtá leđe ton iššeedráhtus? Mii lii še merhâšume jieškote-uvlágán kontekstijn? Tutkâmmateriaalin láá njálmálii teevstah 1900-lovvoost. Puáris materiaal viärdádâllii tááláá kielâin. Artikkâljuurdâ vuolgij joton nuortâlâškielâ sárnoi Facebook-savâstâlmist.

Pigga Keskitalo & Erika Sarivaara: Sámi pedagogihka fátmmasteaddji rolla

Čoahkkáigeassu

Artihkal gieđahallá fátmmasteaddji huksehusaid pedagogalaš dutkama ja skuvlejumi fátmmasteaddji rolla vehkiin. Sámi pedagogihkka máksá máŋggametodalaš dutkamuša ja geavadaga pedagogalaš iešvuođain, earret eará oahpahusas, oahppamis ja bajásgeassimis sihke institušuvnnalaš ja ii-institušuvnnalaš oktavuođain. Loahppaboađusin dat ohcá vugiid mo eamiálbmot institušuvnnalaš oahpahusa sajádaga skuvlen ja diehtu, mállet, vuogit ja sisdoalut galggašedje lágiduvvot nu ahte dat válddášedje vuođu sámi bajásgeassinárbevierus ja kultuvrralaš konteavsttas. Sámi pedagogihka guovddážis lea dasa lassin maiddái hástaleaddji gielladili iešvuođaid čoavdin. Artihkal suokkardallá ja ovdanbuktá fátmmasteaddji huksehusaid čoavdin dihtii máŋggakultuvrralaš pedagogalaš dili kulturkollišuvnna dahje čuolmma. Pedagogalaš sámedutkan lea áigeguovdilis suorgi, dasgo ovdamearkan sámeoahpahusa ja bajásgeassima dilit gáibidit fuomášumi dan dihtii, go dat leat institutionaliserejuvvon ja ožžon lágalaš doarjaga maŋimuš 30 jagi áigge. Pedagogalaš historjá váikkuha duogážis, mii báidná otná geavadiid. Ovdamearkan sápmelaččat leat massán muhtin muddui kulturdovdomearkkaid, ja de nubbe dáfus vuostegeahčin lea jođus ealáskahttin. Pedagogalaš ovdáneami ja dálá skuvlema árgabeai dili lea dehálaš dutkama vehkiin loktet oidnosii. Pedagogihkka lea okta reaidu servodatlaš diliid čoavdimii.

Fáddásánit: sámi pedagogihkka, fátmmasteaddji huksehusat, enculturašuvdna, ealáskahttin

Anarâškiel šaddonoomah. Noomâi etymologia já šadoi kiävttu purrâmâššân já tiervâsvuođâ naanoodmist

Pro gradu -tutkâmušâst lam tuuđhâm anarâškiel šaddonoomâi etymologia. Anarâškiel kuobbârij já loddenoomâi etymologia lii tutkum ovdil, mutâ šaddonoomâi etymologia ij lah.
Ulmen lâi selvâttiđ, magarijn šadoin kávnojeh anarâškiel noomah, magareh noomah toh láá, mii lii nomâttâsâi algâpuáttim já mon puáris säänih toh láá.
Tutkâmhypoteesin lâi, ete tehálumosijn šadoin láá puáris aalmugnoomah. Sämmiláid teháliih šadoh láá lamaš myerjih já muorah, main láá puárásumoseh noomah. Šaddonomâttâsah kovvejeh šaddoid mahtnii. Kuávdáš šaddonomâttâsah láá ohtâsâšsämmiliih.
Árvuštâlâm nomâttâsâi ave já miäruštâlâm kullojeh-uv toh puáris aalmugnoomáid, nuorâ aalmugnoomáid vâi uđđâ oppâráhtusij noomáid. Puáris ahekeerdist tuuđhâm magareh ahekeerdih ton siste kávnojeh.
Ave miäruštâllâm tábáhtuvá etymologlijn käldei, nomâttâsâi lavdâm sämikielâin sehe nomâttâsâi analysistem vuáđuld.  Árvuštâlâm láá-uv säänih kielâ jieijâs säänih vâi láá-uv toh luávnejum.
Selvânii, ete kuávdáš šadoh sämmilijd láá lamaš myerjih já muorah, moin láá puárásumoseh noomah já moh láá kielâ jieijâs säänih. Nuorâb noomah láá ruáhuviärdásijn šadoin. Ruáhuviärdásij šaddonoomah láá jurgâlusah teikkâ loovnah.